SAKSITTUA SAKSITTUA SAKSITTUA SAKSITTUA SAKSITTUA    

 

Ihminen tarvitsee laajempaa ja syvempää elämänkatsomusta. Tässä tiede ja hengentiede täydentävät toisiaan. Tieteellä on oma pätevyysalueensa. Esimerkiksi etiikkaa ei voi perustella tieteellä, koska tieteellä ei ole menetelmää eettisten kysymysten ratkaisemiseksi. Teosofia vakuuttaa, että etiikalla on omat lakinsa aivan kuten luonnon muullakin toiminnalla. Nämä lait ovat sanan varsinaisessa merkityksessä metafyysisiä – fysiikan tuolla puolen. Ne eivät ole pelkkää spekulaatiota, koska teosofia ja hengentiede tarjoavat menetelmän, jolla ihminen voi päästä omakohtaiseen tietoon.

Todellisella hengentieteellä on yhtäläisyytensä tieteeseen. Teosofian mukaan tietäjät muodostavat salaisen veljeskunnan. Se on hengentieteen tiedeyhteisö, joka kokoaa tietoa elämän ja maailman sisäisistä todellisuuksista. Voidaan ajatella, että siihen liittyy vaihe, jossa uudet havainnot käyvät läpi toisten mestarien kritiikin, aivan kuten maallisessa tieteessä kukaan ei voi kuulua hengentieteen tiedeyhteisöön, ellei hän ole saanut asianmukaista koulutusta. Hengentieteen koulutus on kuitenkin sanomattoman paljon vaativampaa kuin pelkästään älyllinen tieteellinen koulutus; se on todelliseksi ihmiseksi kasvamista, kasvamista ihmiskunnan palvelijaksi.

Antti Savinainen, "Tiede ja hengentiede"
Ruusu-Risti
2/2001

 

Katsokaamme taaksepäin, olosuhteisiin yhdeksännentoista vuosisadan lopussa, jolloin madame Blavatsky julisti aikain viisauden opetuksia uudelleen. Intian ulkopuolella oli tuskin yhtään ihmistä, joka olisi oivaltanut elämän ykseyden, kokonaisuuden ja sen, että tässä suunnattomassa universumissa kaikki on tajuntaa. Nykyään kuitenkin kaikki ajattelevat ihmiset – filosofit, tiedemiehet, ekologit ja muut – näkevät kytkentöjä ja yhdistäviä voimia koko universumissa. Esimerkiksi Sir William Rees, huomattava kosmologi ja brittiläinen astronomi sanoo: "Tähtien ja atomien, kosmoksen ja mikromaailman välillä on syvä yhteys."

Tämä uusi ja kuitenkin vanha käsitys osoittaa valtavaa ajattelun muutosta, ja teosofit ovat suuressa määrin vaikuttaneet kehityksen kulkuun tähän suuntaan kirjoitusten, luentojen, tutkimusten, henkilökohtaisten kontaktien jne. välityksellä; eivätkä suinkaan vähiten ajatusmuodoillaan. Teosofit ovat auttaneet panemaan liikkeelle värähtelyjä mielen näkymättömissä maailmoissa tutkiskelullaan ja mietiskelyllään, joilla on ollut jälkiseurauksena ihmiskunnan tajuntaan kokonaisuudessaan.

Radha Burnier, puhe vuosikokouksessa Adyarissa 26.12.2000
Teosofi 2/2001

 

Antroposofisen lääketieteen mukaan astraaliruumis on suuntautunut fyysisen ruumiin sairastuttamiseen. Se vastaa alkemistien suolaa. Järjestelmässämme käy jatkuvasti kamppailu noiden kahden ruumiin voimien välillä. Paracelsus käyttää astraaliruumiista nimeä Corpus Sideribus, ja hänen mukaansa kaikki sairaudet voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, elementaalisiin ja sidereaalisiin. Elementaaliset sairaudet liittyvät eetteriruumiiseen, ja ne tarkoittavat usein sen vahingoittumista ulkoisten tekijöiden kuten bakteerien vaikutuksesta. Sidereaaliset sairaudet liittyvät taas astraaliruumiiseen. Länsimaisen lääketieteen kahtiajako somaattisiin eli ruumiillisiin ja ja psykiatrisiin, mielen sairauksiin on siten perusteltu. Englannin kielessä on hyvä sana "lunatic", joka ei tarkoita pelkästään kuuhullua vaan yleensäkin mieleltään sairasta ihmistä. Mieltä hallitsee kuu, Luna. Paljon on myös tutkittu mielen sairauksien ja Kuun vaiheiden yhteyttä. Kansanviisaushan sanoo, että hulluus lisääntyy poikkeuksetta täysikuun aikaan. Sigmund Freundin kehittäessään psykoanalyysin oli pakko lisätä Libidon, seksuaalivietin, rinnalle Thanotos, kuolemanvietti. Freud ei olut alkemisti, mutta hänen oivalluksensa vastaa täysin hermeettisen perimätiedon opetusta elämää ylläpitävästä eetteriruumiista eli Libidosta ja ainetta kuluttavasta astraaliruumiista eli Thanatoksesta.

Sauli Siekkinen, "Hengen tiede – idän ja lännen hermeettinen traditio"
Teosofi 2/2001

 

Naisadepti voi tuottaa korkeita okkultisteja – Buddhien ja Kristusten rodun – syntyneinä "ilman syntiä". Mitä enemmän ja nopeammin luovutaan animaalisesti seksuaalisesta vetovoimasta, sitä vahvemmaksi ja nopeammin tulevat ilmenemään korkeammat okkulttiset voimat, jotka yksin voivat aikaansaada "saastattoman hedelmöittymisen".

Tätä taitoa opetetaan okkultisteille käytännöllisesti eräässä hyvin korkeassa vihkimyksen vaiheessa. Silloin pystyy "adepti", olkoon hänen sthula Ñariransa [fyysinen ruumis] miehinen tai neitseellinen, aikaansaamaan olemassaoloon uuden olennon käsittelemällä kosmisia voimia. Anasuyan, muinaisaikojen naispuolisen adeptin, sanotaan hedelmöittyneen saastattomasti ja synnyttäneen kolme eri adeptityyppiä: Durvasas, Dattatreya ja Chandra. Siten voidaan ymmärtää, että okkultistin (joka ei ole mies eikä nainen, kuten jo selitettiin) avioliitto on pyhä yhtymä, vapaa synnistä, samalla tavalla kuin Krishnan liitto tuhansien gopien kanssa. Aistilliset ihmiset ovat ottaneet tämän asian liian kirjaimellisesti ja tekstin väärästä tulkinnasta johtuen on syntynyt lahko, joka heittäytyy mitä alentavimpaan menettelyyn.

Todellisuudessa Krishna edustaa kuitenkin 7. prinsiippiä, kun taas gopit merkitsevät tämän prinsiipin lukemattomia voimia, jotka ilmenevät "käyttövälineensä" kautta. Sen liitto "ilman syntiä" tai paremminkin jokaisen näistä voimista toiminta tai manifestaatio "feminiinisen prinsiipin avulla synnyttää fenomenaaliset ilmiöt. Sellaisessa liitossa okkultisti on onnellinen ja "ilman syntiä", sillä hänen toisen puoliskonsa – feminiinisen prinsiipin hedelmöityminen on "saastaton". Se tosiasia, että tämä vaihe kuuluu erääseen korkeimmista vihkimyksistä, osoittaa että se aika, jolloin tavallinen ihmiskunta kosmisen kehityksen kuluessa tulee kykeneväksi tällä tavalla synnyttämään "Buddhien" jne. rodun, "ilman syntiä" syntyneet, on vielä hyvin kaukana, ehkä saavutettavissa 6. tai 7. "kierroksessa" (rodussa?). Mutta kun kerran tämä mahdollisuus ja tämän tosiasian todellisuus tunnistetaan, niin elämän ja kasvatuksen suunta saatetaan muuttaa sellaiseksi, että se kiirehtii sen suurenmoisen päivän tuloa, jolloin tämän maan päälle laskeutuu "Taivasten valtakunta".

H. P. Blavatsky, "Tulevaisuuden Okkultistit", 
suom. V.-K. Hirvonen
[H.P. Blavatsky, Collected Writings, vol. VI]
Ruusu-Risti 1/2001


Etusivu Artikkeli - Saksittua