saksittua – saksittua – saksittua – saksittua – saksittua – saksittua – saksittua
BHAGAVAD GITA"Kuolema on varma syntyneelle ja syntyminen varma sille joka on kuollut;
sen tähden sinun ei tulisi murehtia sitä, mikä on välttämätöntä."
Krishna
Bhagavad Gita puhuu vanhojen intialaisten veda-kirjojen mukaisesti maailmassa vallitsevasta kolmesta ominaisuudesta tai energiamuodosta, joita kutsutaan nimillä sattva eli sopusointu ja puhtaus, rajas eli liike, toiminta, himo ja tamas – hitaus, pimeys, tyhmyys.
Nämä ominaisuudet ovat havaittavissa eri suhteissa ja usein erilaisina sekoituksina kaikissa ilmenneen maailman ilmiöissä, näin myös ihmisissä. Krishna sanoo:
"Sopusoinnusta (sattva) syntyy viisaus ja liikunnosta (rajas) taas ahneus; hitaudesta (tamas) johtuvat ajattelemattomuus ja eksytys sekä epäviisaus. Ylöspäin kohoavat ne, jotka ovat vakiintuneet sopusointuun; toimeliaat valtaavat keskipaikan; hitaat painuvat alaspäin ja ovat kietoutuneet mitä kehnoimpiin ominaisuuksiin. Kun Näkijä huomaa, ettei ole muuta toimijaa kuin nuo ominaisuudet ja kun hän tuntee sen, joka on noita ominaisuuksia korkeampi, silloin hän yhtyy minun luontooni."
Tamas-ihmiseksi voisi sanoa ihmistä, joka ei ole herännyt ajattelemaan itsenäisesti vaan on vielä voimakkaasti kiinni aineessa. Tamas-ominaisuuteen kuuluva hitaus ja välinpitämättömyys ilmenee siinä, että hän pyörittää elämän oravanpyörää eikä pyri minkäänlaiseen kehitykseen vaan voi jopa painua alaspäin. Rajas-ihminen taas pyrkii kovasti kehittämään sekä itseään että ympäristöään, mutta usein tähän liittyy paljon itsekkyyttä. Voisi sanoa, että hän on meidän kulttuurimme ihannetyyppi, vaikkapa menestyvä liikemies.
Se, jossa sattva, puhtauden ja sopusoinnun ominaisuus on täysin vallalla, onkin jo pyhimyksen tasolla. Kaikkien ominaisuuksien yläpuolella on henki – se mistä kaikki ilmennys ominaisuuksineen on lähtenyt ja mihin kaikki lopuksi palaa.
Jos yhdistämme nämä opetukset luonnon ja elämän pääominaisuuksista Bhagavad Gitan opetukseen, jonka mukaan ihminen lopulta avautuu toiminnan pakosta toimimalla pyyteettömästi, näemme myös että emme voi päästä suoraa päätä tuohon ns. korkeimpaan olomuotoon sattvaan eli puhtauteen ja sopusointuun. Ensin on kuljettava liikettä ja toimintaa edustavan rajas-ominaisuuden kautta pyrkien jalostamaan ja puhdistamaan sitä, sillä olemme joutuneet tähän kovaan fyysiseen elämään käydäksemme läpi kaikki tarpeelliset vaiheet…
Merja Lännerholm
Ruusu-Risti 3/2002
Bhagavad Gita, s. 24-25
SOSIAALINEN VASTUU AIKAMME KESKEISIMPÄNÄ KYSYMYKSENÄ
Kun ihminen toimii siten, että hän omalla toiminnallaan edistää koko kentän hyvinvointia, hän edistää sosiaalista arvonmuodostusta ja lisää sosiaalista energiaa koko kentän hyväksi. Jos ihminen alkaa tyydyttää vain omia tarpeitaan, hän saattaa näennäisesti menestyä ja jopa saavuttaa samalla tavalla toimivien arvostuksen, mutta sosiaalista virtaavuutta ja siihen perustuvaa yhteisöllistä hyvinvointia hän ei pysty edistämään. Sosiaalisten kenttien kautta olemme yksilöinä koko ajan yhteydessä kokonaisuuteen. Olemme vastuullisia liittämään ajattelumme ja ymmärryksemme siihen, mitä näissä kentissä oman toimintamme kautta tapahtuu.
Yhtä tärkeää kuin tasa-arvo kohtaamisessa ja sopimusten synnyttämisessä, on vapaa tila ajatusten vaihdolle ja ideoille. Tasa-arvon ja vapauden idea on jollain tavoin helppo tavoittaa, mutta mikä on oikea kuva veljeydestä sosiaalisia lakeja syvennettäessä? Miten toimin veljeyden ideaa toteuttaen omissa sosiaalisissa suhteissani? Onko ensimmäinen veljeyden ele herätä ja löytää jonkinlainen sisäinen mielenkiinto toisen ihmisen elämäntilanteeseen ja tarpeisiin nähden. Onko toinen askel kiinnostuksen herääminen siinä mielessä, että kaikki se mitä veljeltäni puuttuu, alkaa kiinnostaa minua enemmän kuin se mitä itseltäni vielä puuttuu?
Maria Sannamo
Takoja 2/2002-09-07
Sosiaalinen vastuu aikamme
keskeisimpänä kysymyksenä