SEITSEMÄS LUKU

KEHITYKSEN TIE
 

     Lienee tarpeellista esittää varoitus kuvioiden käytöstä. Tutkijan tulee pitää mielessä, ettei mikään, joka muutetaan ylemmästä ulottuvaisuudesta alempaan voi koskaan olla täsmällinen. Kuva talosta merkitsisi meille hyvin vähän tai ei mitään, jos emme koskaan olisi nähneet taloa. Näkisimme vain viivoja ja tahroja, jotka eivät merkitsisi meille mitään. Vielä vähemmän täsmällisiä ovat kuviot, joita käytetään selittämään ylifyysisiä asioita. Kuva talosta esittää kolmiulotteista taloa muutettuna kaksiulotteiseksi, mutta kuviot, jotka esittävät aikakausia, maailmoja ja palloja kuvaavat neli- ja jopa seitsenulotteisia asioita kaksiulotteisina. Tästä syystä on vielä vähemmän mahdollista selittää asioita täsmällisesti. Meidän tulee aina pitää mielessä, että maailmat läpäisevät toisensa ja pallot ovat sisäkkäin. Kuvioilla kuvaaminen on saman tapaista, kuin jos irrottaisimme kellosta kaikki rattaat ja asettaisimme ne vierekkäin kuvaamaan kellon käyntiä. Saadakseen kuvioista jotain hyötyä täytyy tutkijan ymmärtää ne henkisesti, tai niistä on enemmän haittaa kun hyötyä.

Kierrokset ja kosmiset yöt

     Saturnuskausi on seitsemästä aikakaudesta ensimmäinen ja tällä alkuasteella neitseelliset henget ottavat ensimmäiset askeleensa kohti kehitystä, tajuntaa ja muotoa. Kuten kuvio 7 osoittaa, kehitysvirta kiertää seitsemän kertaa seitsemää palloa A, B, C, D, E, F ja G nuolien osoittamaan suuntaan.

     Ensimmäinen kehitysaste tapahtuu A-pallolla, jumalallisen hengen maailmassa, hienoimmassa meidän kehityskenttämme viidestä maailmasta. Sen jälkeen siirtyy kehittyvä elämä vähitellen B-pallolle, joka on jonkun verran kiinteämmässä elämänhengen maailmassa. Siinä eletään toinen kehitysjakso. Aikanaan kehittyvä elämä on valmis astumaan C-pallon areenalle, joka on muodostettu vieläkin kiinteämmästä abstraktisen ajattelun alueen aineesta. Opittuaan tämän alueen ominaisuudet, elämänaalto siirtyy edelleen D-pallolle, joka on rakennettu konkreettisen ajattelun alueen aineesta. Tämä alue on kiintein, jonka elämänaalto saavuttaa Saturnuskauden aikana.
     Tästä elämänaalto nousee uudelleen ylöspäin E-pallolle, joka on abstraktin ajattelun alueella samoin kuin C-pallo, mutta olosuhteet eivät ole samat kuin C-pallolla ollessa. Tämä on involuutiota ja siksi maailmojen aine yhä tiivistyy. Kaiken suuntaus on tiivistyä ja kiinteytyä kehityksen kuluessa. Koska kehitys etenee spiraalin tavoin, on selvää, etteivät olosuhteet koskaan ole samanlaisia samojen kohtien kautta kuljettaessa, vaan ne ovat entistä korkeammalla ja kehittyneemmällä tasolla.
     Kun työ E-pallolla on suoritettu, astutaan seuraava askel F-pallolle elämänhengen maailmaan, jossa B-pallokin on. Siitä noustaan G-pallolle. Kun työ on suoritettu tällä pallolla, on elonaalto kiertänyt yhden kerran seitsemän pallon ympäri laskeutuen neljän edellä mainitun maailman läpi ja nousten niiden kautta ylös. Tätä elonaallon kulkemaa matkaa sanotaan kierrokseksi ja seitsemän kierrosta muodostaa aikakauden. Yhden aikakauden aikana elämänaalto kulkee seitsemän kertaa neljän maailman kautta alas- ja ylöspäin.
     Kun elämänaalto on kulkenut täyden matkansa seitsemän kertaa seitsemän pallon ympäri ja tehnyt seitsemän kierrosta, loppuu ensimmäinen luomispäivä ja seuraa kosminen yö, levon ja sulattamisen aikakausi, jonka jälkeen Aurinkokauden aamu sarastaa.
     Niin kuin yön uni ihmiselämässä tai väliaika maa-elämien välillä ei ole toimetonta levon aikaa, ei myöskään kosmisen yön lepo Saturnuskauden loputtua ole toimettomuutta, vaan silloin valmistaudutaan uuteen työhön tulevalla Aurinkokaudella, jolloin kehittyvän ihmisen on astuttava askel syvemmälle aineeseen. Sen tähden tarvitaan uusia palloja, joiden sijainti on erilainen kuin Saturnuskaudella. Näiden uusien pallojen valmistamiseen ja muihin subjektiivisiin toimintoihin kehittyvät henget käyttävät aikansa aikakausien välillä — kosmisena yönä. Menetelmä on seuraava:
     Kun elämänaalto Saturnuskaudella viimeisen kerran jättää A-pallon, se alkaa hitaasti hajota alkuosiinsa. Voimat, jotka rakensivat sen, siirtyvät jumalallisen hengen maailmasta (jossa A-pallo sijaitsi Saturnuskauden aikana) elämänhengen maailmaan (jossa A-pallo tulee olemaan Aurinkokauden aikana). Tämä näkyy kuviosta 8.
     Kun elämänaalto Saturnuskaudella viimeisen kerran jättää B-pallon, se myöskin alkaa hitaasti hajota alkuosiinsa. Sen voimat käytetään, samoin kuin ihmisen käyttövälineiden siemenatomi, ytimeksi Aurinkokauden B-palloon, joka sijaitsee abstraktisen ajattelun alueella.
     Samalla tavalla C-pallon voimat siirtyvät konkreettisen ajattelun alueelle kokoamaan ainetta tulevan Aurinkokauden uudeksi C-palloksi. D-pallo muuttuu samalla tavalla ja siirtyy tunnemaailmaan. Pallot E, F ja G muuttuvat samoin kukin vuorollaan. Tästä seuraa (kuten kuvio 8 esittää) että Aurinkokaudella kaikki pallot ovat siirtyneet askelta alemmaksi tiiviimpään aineeseen kuin missä ne Saturnuskaudella olivat. Kun elämänaalto uudelleen ilmenee kosmisen yön jälkeen, joka on Saturnuskauden G-pallon lakanneen toiminnan ja Aurinkokauden A-pallolla heränneen uuden toiminnan välillä, on sitä vastassa uusi ympäristö, jossa sille annetaan mahdollisuudet uusiin kokemuksiin.

     Aurinkokaudella elämänaalto jälleen kiertää seitsemän kertaa seitsemän pallon ympäri kulkien seitsemän kertaa ylös ja alas niiden neljän maailman tai alueen kautta, jossa pallot sijaitsevat. Se tekee seitsemän kierrosta Aurinkokaudella niin kuin Saturnuskaudellakin.
     Kun elämänaalto viimeisen kerran Aurinkokaudella jättää A-pallon, alkaa se hajota. Sen voimat siirretään abstraktisen ajattelun kiinteämmälle alueelle, jossa ne muodostavat Kuuaikakauden aikana käyttöön tulevan planeetan. Samalla tavalla siirretään toistenkin pallojen voimat, jotka tulevat ytimeksi Kuuaikakauden palloille, kuten kuvio 8 osoittaa. Menetelmä on aivan sama kuin pallojen siirtyessä Saturnuskauden aikaisilta paikoiltaan uusille paikoilleen Aurinkokaudella. Kuuaikakaudella kaikki pallot siirtyvät askelta syvemmälle aineeseen kuin mitä ne olivat Aurinkokaudella. Alin (D) pallo sijaitsee fyysisen maailman eetterialueelle.
     Aurinko- ja Kuuaikakausien välisen kosmisen yön jälkeen elämänaalto suuntaa kulkunsa Kuuajan A-pallolle, tehden aikanaan seitsemän kierrosta, kuten ennenkin. Tätä seuraa uusi kosminen yö, jonka aikana pallot taas muutetaan askelta alemmaksi ja tällä kertaa kiintein pallo sijaitsee fyysisen maailman kemiallisella alueella, kuten kuvio 8 osoittaa.
     Olemme nyt maakaudessa, jonka alin ja kiintein pallo (D) on nykyinen maamme.
     Elämänaalto lähti liikkeelle, kuten ennenkin, A-pallolta Kuuaikakautta seuranneen kosmisen yön jälkeen. Nykyisellä Maakaudella se on kiertänyt kolme kertaa seitsemän pallon ympäri ja liikkuu nyt D-pallolla neljännessä kierroksessaan.
     Aineen suurin tiiviysaste — aineellisuuden nadiiri — saavutettiin maan päällä tässä neljännessä kierroksessa muutama miljoona vuotta sitten. Tästä lähtien kehityksen suunta on ylöspäin kohti hienompaa ainetta. Niiden kolmen ja puolen kierroksen aikana, jotka ovat jäljellä maakaudesta maapallon olosuhteet tulevat yhä eetterisemmiksi ja seuraavalla — Jupiterkaudella — D-pallo tulee sijaitsemaan eetterialueella kuten se oli Kuuaikakaudella ja muut pallot nousevat samassa suhteessa.
     Venuskaudella ne tulevat olemaan samoilla paikoilla kuin aurinkokauden pallot. Vulkanuskauden pallot tulevat olemaan yhtä tiiviitä ja sijaitsemaan samoissa maailmoissa kuin Saturnuskauden pallot. Kaikki tämä ilmenee kuviossa 8.
     Kun elämänaalto on täyttänyt matkansa Maakaudella ja sitä seuraava kosminen yö on päättynyt, se siirtyy kulkemaan seitsemän kierrosta Jupiterkauden pallojen ympäri. Sen jälkeen seuraa tavanmukainen kosminen yö subjektiivisine toimintoineen. Sen jälkeen seuraa Venuskauden seitsemän kierrosta, sitten taas on lepoaika ja vihdoin seuraa nykyisen kehitysjärjestelmän viimeinen aikakausi — Vulkanuskausi. Elämänaalto tekee jälleen seitsemän kierrosta, ja viimeisen kierroksen jälkeen kaikki pallot hajoavat ja elämänaalto sulautuu takaisin Jumalaan niin pitkäksi ajaksi kuin näiden seitsemän aikakauden toiminta kesti. Sitten Jumala sulautuu Absoluuttiseen olemukseen universaalisen yön sulattamis- ja valmistamistyöhön ilmentyäkseen taas seuraavana suurena ilmenemispäivänä.
     Sitten seuraa toisia vielä suurempia kehitysjärjestelmiä, mutta me voimme keskittyä vain näihin seitsemään käsitteltävänä olevaan aikakauteen.

*

---