YHDEKSÄS LUKU

JÄLKEENJÄÄNEET JA VASTATULLEET

     Nyt kun olemme perehtyneet maailmoihin, palloihin ja kierroksiin, jotka muodostavat kehitystien seitsemällä aikakaudella, voimme ryhtyä tutkimaan minkälaista työtä kullakin aikakaudella on tehty, sekä työmenetelmiä, joita on käytetty.
     Olemme edellisissä luvuissa seuranneet elämän kehitystä tajunnassa ja muodoissa — neitseellisten henkien kolminkertaisissa ilmennysvaiheissa — joka on se elämä, joka rakentaa ympärilleen muodon ja saavuttaa sen kautta tajunnan. Olemme puhuneet ikään kuin olisi vain yksi neitseellisten henkien luokka, jonka kehitys on ollut poikkeuksetta jatkuva ja yhdenmukainen.
     Tämä tehtiin asian yksinkertaistamiseksi. Kuitenkin heidän joukossaan oli jälkeenjääneitä, kuten aina on suuressa ryhmässä.
     Jokaisen vuoden lopussa kouluissakin on oppilaita, jotka eivät ole saavuttaneet vaadittavaa tietomäärää korkeammalle asteelle päästäkseen. Samoin kaikilla kehityskausilla on yksilöitä, jotka jäävät jälkeen, koska he eivät ole saavuttaneet vaadittavaa astetta päästäkseen eteenpäin seuraavalle, korkeammalle tasolle.
     Jopa niin aikaisin kuin Saturnuskaudella oli niitä, jotka eivät edistyneet kylliksi voidakseen ottaa seuraavan askeleen eteenpäin. Tällä asteella korkeammat olennot työskentelivät johtaen elämää, joka itsessään oli tajutonta, mutta tämä itsetiedottomuus ei estänyt joitakin neitseellisiä henkiä jäämästä jälkeen, koska he eivät olleet tarpeeksi joustavia, eivätkä yhtä mukautuvia kuin muut.
     Sanassa "mukautuminen" piilee suuri salaisuus edistymiseen tai taantumiseen. Kaikki edistyminen johtuu siitä, onko kehittyvä olento taipuvainen, joustava ja vastaanottavainen voidakseen mukautua uusiin olosuhteisiin vai onko hän kristallisoitunut, jähmettynyt ja mukautumaton muutoksiin. Mukautuminen on ominaisuus, joka saa aikaan kehityksen, olkoon kysymyksessä korkealla tai alhaisella kehitysasteella oleva olento. Sen puute aiheuttaa hengen jälkeen jäämistä ja muodon taantumista. Tämä koskee sekä menneisyyttä, nykyisyyttä että tulevaisuutta ja sen tähden jako kelvollisiin ja kelpaamattomiin tapahtuu seuraamuksen lain tarkan ja persoonattoman oikeustuomion mukaan. Koskaan ei ole tehty, eikä koskaan tulla tekemään mielivaltaista eroa "lammasten" ja "vuohien" välillä.
     Jotkut Saturnusolennot olivat niin vastaanottamattomia ja kovettuneita, ettei jumalallinen henki voinut heissä herätä ja sen tähden he yksinkertaisesti jäivät kivennäisiksi. He olivat kehittäneet vain kiinteän ruumiin idun.
     Aurinkokaudella oli siis kaksi olentoluokkaa tai luonnonvaltakuntaa, Saturnuskaudella jälkeenjääneet, jotka yhä olivat kivennäisiä, sekä Saturnuskauden uranuurtajat, jotka voivat ottaa vastaan eetteriruumiin idun ja muuttua kasvin kaltaiseksi.
     Näiden kahden luonnonvaltakunnan lisäksi oli myös kolmas — uusi elonaalto, jonka toiminta alkoi Aurinkokauden alussa. (Tämä elonaalto vaikuttaa nyt eläimissä.)
     Aine, johon uusi elonaalto laskeutui yhdessä Saturnuskauden jälkeenjääneiden kanssa, muodosti Aurinkokauden kivikunnan. Toisessa luomakunnassa oli kuitenkin suuri ero näiden kahden alajaoston välillä. Jälkeenjääneillä oli mahdollisuus vielä tehdä "ponnistus" ja saavuttaa uranuurtajat, jotka nyt muodostavat ihmiskunnan, mutta Aurinkokauden uuden elonaallon on mahdoton sitä tehdä. Se tulee saavuttamaan ihmistä vastaavan asteen, mutta aivan erilaisissa olosuhteissa.
     Jälkeenjääneiden ja uranuurtajien ero tapahtui Saturnuskauden seitsemännen kierroksen aikana, jolloin Liekin Herrat herättivät jumalallisen hengen. Silloin havaittiin, että jotkut kehittyvistä olennoista olivat niin vastaanottamattomia ja kovettuneita, että heitä oli mahdoton herättää. He jäivät osattomaksi jumalallisesta kipinästä, josta heidän kehityksensä riippui. Heidän täytyi jäädä jälkeen, koska he eivät kyenneet seuraamaan niitä, joissa jumalallinen kipinä oli herätetty. Todellakin, kaikki se mitä olemme tai emme ole, on tulos omista ponnistuksistamme tai toimettomuudestamme.
     Jälkeenjääneet ja uusi elonaalto muodostivat pimeitä pilkkuja siihen hehkuvaan kaasupiiriin, joka muodosti Aurinkokauden kiinteimmän pallon. Nykyiset aurinkopilkut ovat atavistinen jäännös tästä.
     Aurinkokauden kuudennen kierroksen aikana kerubit herättivät elämänhengen ja jälleen ilmeni, että jotkut niistä, jotka olivat turvallisesti ohittaneet Saturnus-kauden kriittisen kohdan, olivat jääneet jälkeen Aurinkokaudella ja olivat siten sopimattomia toisen henkisen vaiheen herättämiseen. Näin muodostui uusi jälkeenjääneiden luokka, joka oli jäänyt kehityksen aallonharjan taakse.
     Liekin Herrat ilmestyivät jälleen Aurinkokauden seitsemännen kierroksen aikana herättämään jumalallisen hengen niissä, jotka eivät olleet voineet ottaa sitä vastaan Saturnus-kauden lopulla, mutta olivat nyt saavuttaneet kohdan, jossa he voivat ottaa vastaan tämän Aurinkokauden henkisen sysäyksen. Liekin Herrat herättivät jumalallisen hengen siemenen myös kaikissa niissä uuden elonaallon olennoissa, jotka olivat siihen valmiita, mutta heidänkin joukossaan oli jälkeenjääneitä.
     Seuraavat luokitukset olivat olemassa Kuukauden alkaessa:

1. Uranuurtajat, jotka olivat menestyksellisesti kulkeneet Saturnus- ja Aurinkokausien läpi. Heillä oli kiinteä ruumis, eetteriruumis ja jumalallinen henki ja elämänhenki siementilassa.
2. Aurinkokauden jälkeenjääneet, joilla oli kiinteä ruumis, eetteriruumis ja jumalallinen henki, — kaikki siementilassa.
3. Saturnuskauden jälkeenjääneet, jotka olivat korotetut Aurinkokauden seitsemännen kierroksen aikana. Heillä oli kiinteän ruumiin ja jumalallinen hengen siemen.
4. Uuden, elonaallon uranuurtajat, joilla oli samat käyttövälineet kuin 3:lla luokalla, mutta jotka kuuluvat eri kehitysjärjestelmään.
5. Uuden elonaallon jälkeenjääneet, joilla oli vain kiinteän ruumiin siemen.
6. Uusi elonaalto, joka aloitti kehityksensä Kuukauden alussa. Tämä on se elämä, joka elävöittää nykyiset kasvit.

     On tärkeää muistaa, että luonto kiiruhtaa hitaasti. Se ei tee koskaan äkkipikaisia muodon muutoksia. Sille aika ei merkitse mitään; täydellisyyden saavuttaminen on kaikki kaikessa. Kivennäinen ei muutu kasviksi yhdellä hyppäyksellä, vaan vähitellen, melkein huomaamattomin astein. Kasvista ei tule eläintä yhdessä yössä. Vaaditaan miljoonia vuosia sen muutoksen aikaansaamiseksi. Sen tähden tapaamme luonnossa kaikenlaisia asteita ja ala-asteita. Olemassaolon portaat nousevat keskeytymättä protoplasmasta Jumalaan.
     Tästä syystä meidän ei tarvitse käsitellä kuutta eri luomakunnan osaa, jotka vastaavat yllämainittuja luokkia ja jotka astuivat kehityksen areenalle Kuukauden alussa, vaan ainoastaan kolmea luomakuntaa — kivi-, kasvi- ja eläinkuntaa.
     Kuukauden alimman luokan muodosti uusi elonaalto, joka silloin alkoi kehittyä. Se oli kivikunnan karkein osa, mutta on pidettävä mielessä, ettei se ollut läheskään niin kovaa ainetta kuin nykyinen kivi, vaan vastasi suunnilleen nykyistä puuta.
     Tämä väite ei ole ristiriidassa sen kanssa, että kuu kuvataan vesimäisenä, eikä ristiriidassa kahdeksannen kuvion kanssa, joka osoittaa Kuukauden kiinteimmän pallon olevan eetterialueelle, joka on eetterinen. Niin kuin ennemmin on kerrottu kehityksen tie on spiraalinen ja sen vuoksi mikään tila ei koskaan toistu. Yhtäläisyyksiä on olemassa, mutta samoja olosuhteita ei koskaan kerrata. Aina ei ole mahdollista selittää olosuhteita täsmällisillä termeillä. Parasta mahdollista termiä käytetään kuvaamaan määrättyjä olosuhteita eri aikoina.
     Viides luokka listassamme muistuttaa kivennäistä, mutta koska se oli Aurinkokauden aikana kulkenut kivennäistilan läpi ja noussut sen yläpuolelle, on sillä joitakin kasvien ominaisuuksia.
     Neljäs luokka oli melkein kasvi ja kehittyi kasviksi ennen Kuukauden loppua. Se oli kuitenkin lähempänä kivikuntaa kuin seuraavat kaksi luokkaa, jotka muodostivat korkeamman luonnonvaltakunnan. Tästä syystä voimme yhdistää neljännen ja viidennen luokan jonkinlaiseksi puoliaskeleeksi, "kivennäiskasvikunnaksi", joka peitti muinaisen Kuukauden planeetan pinnan. Se oli nykyisen turpeen kaltaista, joka niin ikään on kiven ja kasvin välistä ainetta. Se oli märkää ollen yhtäpitävä sen kanssa, että Kuukausi oli vesimäinen.
     Siten neljäs, viides ja kuudes luokka muodostivat kivikunnan eri asteet Kuukaudella — korkein luokka oli lähes kasvi ja alin oli sen ajan kovinta kivennäisainetta.
     Toinen ja kolmas luokka muodostivat kasvikunnan, vaikka ne molemmat tosin olivat kasvia korkeammalla, mutta eivät kuitenkaan eläimen tasolla. Ne kasvoivat kivennäis-kasvipohjassa ja olivat paikallaan olevia, kuten kasvit. Ne eivät kuitenkaan olisi voineet kasvaa puhtaassa kivennäismaaperässä kuten meidän kasvimme. Hyvän esimerkin niistä saamme ajatellessamme aikamme loiskasveja, jotka eivät voi kasvaa puhtaasti mineraalimaaperässä, vaan hakevat ravintoa, jonka todellinen kasvi tai puu jo on muuntanut sille sopivaksi.
     Ensimmäisen luokan muodostivat neitseellisten henkien elonaallon uranuurtajat. Kuukaudella ne menivät eläimen tapaisen olotilan läpi. Ne muistuttivat meidän aikamme eläimiä ainoastaan siinä, että niillä oli samat käyttövälineet ja niitä hallitsi ryhmähenki, johon koko ihmisperhe sisältyi. Muodoltaan ne olivat aivan erilaisia kuin meidän aikamme eläimet, joka ilmenee edellisissä luvuissa annetusta osittaisesta selityksestä. Ne eivät koskettaneet planeetan pintaa, vaan kelluivat vapaina köydentapaisista säikeistä. Keuhkojen sijasta niillä oli kidustenkaltainen elin, jonka kautta ne hengittivät kuumaa, höyrymäistä "tulisumua". Kuukauden olotila kertautuu yhä sikiössä raskauden aikana. Määrätyllä kehitysasteella, silläkin on kidukset. Tämän ajan kuuolennoilla oli vaakasuora selkäranka, kuten eläimellä nyt.
     Kuukaudella ilmeni jälleen uusia alajaotuksia niin kuin aikaisempina aikakausina, koska taas oli jälkeenjääneitä, jotka eivät olleet jaksaneet pysyä kehityksen mukana. Sen seurauksena Maakauden alussa oli viisi olentoluokkaa, joista muutamat olivat vuorostaan jakautuneet kymmenennen kuvion osoittamalla tavalla. Nämä jaotukset tapahtuivat seuraavina aikoina ja seuraavista syistä:
     Kuukauden viidennen kierroksen puolivälissä, kun serafit painoivat inhimillisen hengen siemenen niihin uranuurtajiin, jotka olivat valmiita astumaan eteenpäin, todettiin joidenkin olevan puutteellisia ja sen tähden kykenemättömiä vastaanottamaan henkistä sysäystä, joka herättää kolminaishengen.
     Kerubit ilmestyivät jälleen Kuukauden kuudennen kierroksen aikana herättämään elämänhengen niissä, jotka olivat jääneet jälkeen Aurinkokaudella, mutta jotka olivat sen jälkeen saavuttaneet vaadittavan kehitysasteen, (Toinen luokka edellisessä listassamme) sekä Aurinkokauden jälkeenjääneissä, jotka olivat nyt kehittäneet eetteriruumiin Kuukauden kasvinkaltaisen olotilan aikana. (Nämä viimeksi mainitut olivat edellisen luettelon kolmas luokka.)
     Edellisen luettelon neljännen luokan olennot olivat kulkenut alemman kasvi-olotilan läpi, kuitenkin suurimmalla osalla eetteriruumis oli tarpeeksi kehittynyt, että elämänhenki voitiin niissä herättää.
     Maakauden alussa oli kaikilla kolmella viimeksi mainituilla luokilla samat käyttövälineet, vaikka vain kaksi ensimmäistä, (luokat 3a ja 3b kuviossa 10) kuuluvat meidän elonaaltoomme. Heillä on vielä mahdollisuus saavuttaa meidät, jos he edistyvät sen kriittisen kohdan ohi, joka tulee Maakauden seuraavalla kierroksella. Ne, jotka eivät pääse siitä ohi, jäävät odottamaan kunnes joku tuleva kehitysaalto saavuttaa tilan, johon he voivat liittyä jatkaakseen kehitystään uudella ihmisen kehityskaudella. Heidät estetään kulkemasta eteenpäin meidän ihmiskuntamme mukana sen tähden, koska se tulee nousemaan niin kauaksi heidän yläpuolelleen, että heistä tulisi liian raskas paino ja este meille. Heitä ei hävitetä, mutta heidän sallitaan odottaa uutta kehityskautta.

10. kuvio.

Osoittaa useiden eri elonaaltojen luokkia, jotka kehittyvät maan neljässä luonnonvaltakunnassa, niiden tilan Maakauden alussa ja niiden silloiset käyttövälineet, sekä nykyisen tilan.

Luokka	Käyttöväline								Nykyinen tila
1. Saturnus-, Aurinko- ja Kuukausien uranuurtajat	Jumalall. Elämän Ihmisen		}henki		Kiinteä Eetteri Tunne	}ruumis		Aarialaiset rodut
2. Kuukauden jälkeenjääneet	Jumalall. Elämän	}henki		Kiinteä Eetteri Tunne			}ruumis		Mongolit, afrikkalaiset ja muut alemmat rodut
3. a) Saturnuskauden jälkeenj. b)Aurinkokauden jälkeenjääneet	Jumalall. Elämän	}henki		Kiinteä Eetteri			}ruumis		Ihmisenkaltaiset apinat
Kaikki yläpuolella olevat kuuluvat meidän elonaaltoomme
c) Uuden aurinko-elonaallon uranuurtajat	Sama kuin 3a ja 3b								Eläimet
4.a) Uuden Aurinko-elonaallon jälkeenjääneet b) Uuden Kuu-elonaallon uranuurtajat	Jumall. Henki Sama kuin 4a			Kiinteä ruumis					Kasvikunta Puut ja monivuotiset kasvit Kukat ja ruohot
5. a) Uuden Kuu-elonaallon jälkeenjääneet b) Maakauden uusi elonaalto	Ainoastaan kiinteä ruumis Ainoastaan kiinteä ruumis                    Sama kuin 5a								Kivikunta Hiekka, pehmeä maaperä, jne. Vuoret, kalliot jne.

     Kun kristinuskossa puhutaan "pelastuksesta", sillä tarkoitetaan nykyisen kehitysaallon mukana pysymistä ja siihen tulee tosissaan pyrkiä, sillä vaikka pelastumattomien "ikuinen kadotus," ei merkitsekään tuhoutumista tai ikuista kidutusta, niin on kuitenkin vakava asia jäädä inertian tilaan käsittämättömien miljoonien vuosien ajaksi kunnes uusi kehitysaalto on saavuttanut asteen, jonka mukana nämä jälkeenjääneet saavat mahdollisuuden edistyä. Henki ei tajua ajan kulumista, mutta se on kuitenkin vakava menetys. Nämä henget tulevat myöskin kokemaan kodittomuuden tunnetta päästyään vihdoin uusiin kehitysoloihin.
     Sikäli kuin nykyinen ihmiskunta on kysymyksessä, on tämä mahdollisuus niin pieni, että sitä tuskin kannattaa ottaa huomioon. On kuitenkin sanottu, että koko siitä neitseellisten henkien määrästä, joka alkoi kehityksensä Saturnuskaudella, vain noin kolme viidesosaa pääsee yli kriittisen kohdan tulevassa kierroksessa ja pääsee jatkamaan loppuun asti.
     Salatieteilijöiden suurin huoli on materialismi. Jos se menee liian pitkälle, se ei ole ainoastaan kehityksen esteenä, vaan hävittää neitseellisen hengen kaikki seitsemän käyttövälinettä jättäen sen alastomaksi. Silloin hänen täytyy aloittaa kehitys aivan alusta. Kaikki Saturnus-kauden alusta alkaen tehty työ on mennyt täysin hukkaan. Sen tähden nykyinen kehityskausi on kaikista tärkein ihmiskunnallemme. Salatieteilijät puhuvat kuudestatoistarodusta, joista anglosaksinen on yksi niistä "kuudestatoista tuhoutumisen mahdollisuudesta". Kulkekoon lukija turvallisesti niiden kaikkien ohitse sillä niiden ote on vaarallisempi kuin seuraavan kierroksen taantuminen.
     Yleisesti sanoen edellisen luettelon viides luokka sai jumalallisen hengen siemenen seitsemännen kierroksen aikana, kun Liekin Herrat ilmestyivät uudelleen. Ne olivat edellisen elämänaallon uranuurtajia, ja olivat alkaneet kehityksensä Kuukauden aikana, jolloin ne menivät kivennäiskauden läpi. Tämän elonaallon jälkeenjääneille jäi niin muodoin vain kiinteän ruumiin siemen.
     Yllämainittujen lisäksi astui Maakauden alkaessa uusi elonaalto (nykyinen kivikunta), kehityksen tielle.
     Kuukauden lopussa ja Maa-aikakauden alussa oli näillä olentoluokilla ne käyttövälineet, jotka on lueteltu kuviossa 10. Sen jälkeen ihmiskunta on kehittänyt järjen yhdyssidettä ja on siten saavuttanut täydellisen valvetajunnan. Eläimet ovat saaneet tunneruumiin, kasvit eetteriruumiin ja Kuukaudella kehityksen aloittanee ja siitä jälkeenjääneet, ovat päässeet kalliomuodostusten kovista ja kiinteistä oloista ja nyt niiden kiinteät ruumiit muodostavat meidän pehmeämmän maaperämme. Se elonaalto, joka alkoi kehityksensä Maakaudella, muodostaa kovat kalliot ja kivet.
     Täten eri olentoluokat ovat saavuttaneet ne käyttövälineet, jotka kuvataan kolmannessa kuviossa, johon lukijaa kehotetaan tutustumaan.

*

---