XIX LUKU
CHRISTIAN ROSENKREUTZ JA RUUSURISTILÄINEN JÄRJESTÖ
Ikivanhoja totuuksia nykyaikaisissa vaatteissa
Koska kansan keskuudessa on herännyt halu saada tietoa ruusuristiläisjärjestöstä ja koska ruusuristiläisveljien merkitystä länsimaisessa sivistyksessä ei ymmärretä edes oppilaiden keskuudessa, niin saattaa olla paikallaan antaa jonkin verran luotettavaa tietoa asiasta.
Maailmassa kaikki on kytketty lakiin, jopa kehityksemmekin on sen alaisuudessa; henkinen ja fyysinen edistyminen käyvät käsikädessä. Aurinko on fyysinen valontuoja, ja kuten tiedämme, se kulkee näennäisesti idästä länteen tuoden valoa ja elämää maapallon jokaiseen osaan toinen toisensa jälkeen. Mutta näkyvä aurinko on vain osa aurinkoa, kuten näkyvä ruumis on pieni osa ihmisen kokonaisuudesta. On olemassa näkymätön, henkinen aurinko, jonka säteet edistävät sielunkasvua maapallon alueilla toinen toisensa jälkeen, niin kuin fyysinen aurinko edistää muotojen kasvua. Tämä henkinen impulssi kulkee samaan suuntaan kuin fyysinen aurinkokin, idästä länteen.
Kuusi tai seitsemän sataa vuotta eKr. uusi henkisyyden aalto syntyi Tyynenmeren länsirannikolta valaisemaan Kiinan kansaa, ja vielä tänäkin päivänä miljoonat kiinalaiset tunnustavat Konfutsen uskontoa. Myöhemmin huomaamme tämän virtauksen vaikuttavan buddhalaisuudessa, jonka opetusten tarkoitus on herättää miljoonien hindulaisten ja länsikiinalaisten henkistä kaipuuta. Länteen päin kulkiessa se ilmenee älyllisten kreikkalaisten keskuudessa Pythagoraan ja Platon ylevissä filosofisissa opeissa, ja vihdoin se leviää yli läntisen maailman ihmiskunnan uranuurtajien joukkoon, jossa se saa kristinuskon jalon muodon.
Kristinusko on vähitellen raivannut tien kohti länttä aina Tyynenmeren rannoille asti, jonne ihmiskunnan henkinen kaipuu on keskittynyt. Siellä se nousee huippuunsa ennen uutta matkaansa yli valtameren, kohottaakseen itämaat korkeampaan ja henkisempään tilaan, kuin mikä siellä nykyään vallitsee.
Niin kuin päivä ja yö, kesä ja talvi, vuoksi ja luode seuraavat toisiaan katkeamattomana ketjuna kiertokulun lain mukaan, niin myös henkisen heräämisen aaltoa kussakin maailman osassa seuraa aineellinen aikakausi, niin että kehityksemme ei tulisi yksipuoliseksi.
Uskonto, taide ja tiede ovat kolme ihmiskunnan kasvatuksen tärkeintä keinoa, ja ne muodostavat kolmiyhteyden, jota ei voida rikkoa vääristämättä käsitystämme tutkimastamme asiasta.
Todellinen uskonto sisältää sekä tieteen että taiteen, sillä se opettaa kaunista elämää sopusoinnussa luonnon lakien kanssa.
Todellinen tiede on taidetta ja uskontoa niiden korkeimmassa merkityksessä, koska se opettaa meitä kunnioittamaan ja sopeutumaan lakeihin, jotka ylläpitävät hyvinvointiamme, ja selittää kuinka uskonnollinen elämä edistää terveyttä ja kauneutta.
Todellinen taide on yhtä opettavaa kuin tiede ja yhtä kohottavaa vaikutukseltaan kuin uskonto. Rakennustaide esittää mitä ylevimmällä tavalla maailmankaikkeuden kosmisia voimia. Se täyttää henkisen omistajansa suurella hartaudella ja palvonnalla, joka syntyy Jumalan ylitsevuotavan suuruuden ja majesteettisuuden kunnioittamisesta ja ymmärtämisestä. Kuvanveisto ja maalaus, musiikki ja kirjallisuus inspiroivat meitä Jumalan ylivertaisella ihanuudella, joka on kauniin maailmamme muuttumaton elon lähde ja päämäärä.
Ei mikään muu kuin tällainen kaiken käsittävä opetus voi pysyvästi vastata ihmiskunnan tarpeisiin. Vielä niinkin myöhään kuin kreikkalaisuuden aikaan mysteeritemppeleissä opetettiin uskontoa, taidetta ja tiedettä yhdessä. Mutta oli välttämätöntä erottaa ne toisistaan joksikin aikaa, jotta ne pääsisivät kehittymään paremmin.
Uskonnolla oli yksinvalta niin sanotulla "pimeällä keskiajalla". Silloin sekä tiede että taide oli sidottu sen kahleisiin. Sitten tuli renessanssin aika, jolloin taide pääsi valtaan kaikissa muodoissaan. Kuitenkin koska uskonnon asema oli edelleen vahva, taidetta käytettiin yleisesti palvelemaan uskontoa. Viimeiseksi nousi nykyisen tieteen aalto ja alisti uskonnon lujalla kädellä.
Maailmalle oli vahingoksi, kun uskonto kahlitsi tieteen. Tietämättömyys ja taikausko aiheuttivat sanomatonta kärsimystä, silti ihminen vaali silloin korkeita henkisiä ihanteita ja hän toivoi korkeampaa ja parempaa elämää. Suunnattoman paljon vahingollisempaa on, että tiede tappaa uskonnon, sillä nyt jopa toivo, ainoa lahja, jonka jumalat jättivät Pandoran lippaaseen, saattaa haihtuu materialismin ja agnostisismin ansiosta.
Tällainen tila ei voi jatkua. Vastavaikutuksen täytyy tapahtua. Jos niin ei käy, anarkismi valtaa koko kosmoksen. Välttyäkseen katastrofilta täytyy uskonnon, taiteen ja tieteen yhtyä uudelleen hyvän, toden ja kauneuden ilmaisussa, mutta korkeammalla tasolla kuin ennen erottumistaan.
Tulevat tapahtumat heittävät varjonsa ennen tuloaan ja kun ihmiskunnan suuret johtajat näkivät tulevan taipumuksen äärimmäiseen materialismiin, joka nyt on vallalla läntisessä maailmassa, niin suotuisaan aikaan he ryhtyivät määrättyihin toimenpiteisiin vastustaakseen ja muuttaakseen sitä. He eivät tahtoneet tappaa orastavaa tiedettä, vaikka se olikin kahlehtinut uskonnon, sillä he näkivät sen suuren hyvän, joka tulisi koitumaan tieteen kehittymisestä uudelleen uskonnon työtoveriksi.
Henkinen uskonto ei kuitenkaan voi sekoittua materialistisen tieteen kanssa enempää kuin öljy voi sekoittua veteen. Sen tähden ryhdyttiin toimenpiteisiin tieteen henkistämiseksi ja uskonnon tieteellistämiseksi.
Tuhatkolmesataa luvulla ilmestyi korkea henkinen opettaja, jolla oli vertauskuvallinen nimi Christian Rosenkreutz — kristillinen ruusuristi —, aloittamaan tätä työtä Euroopassa. Hän perusti ruusuristiläisten mystisen järjestön luodakseen salatieteellistä valoa väärinkäsitettyyn kristinuskoon sekä selittääkseen elämän ja olemisen mysteereitä tieteelliseltä, uskonnon kanssa sopusoinnussa olevalta näkökannalta.
Monta vuosisataa on kulunut siitä, kun ruusuristiläisen mysteerikoulun perustaja syntyi Christian Rosenkreutzina ja monet pitävät hänen olemassaoloaankin taruna. Mutta hänen syntymänsä Christian Rosenkreutzina merkitsi uuden henkisen elämän syntymistä läntisessä maailmassa. Siitä saakka tämä tietty ego on ollut fyysisessä elämässä jossain Euroopan maassa. Hän ottaa käyttöön uuden ruumiin, kun edellinen on kulunut käyttökelvottomaksi tai kun olosuhteiden vuoksi on tarkoituksenmukaista vaihtaa toimintansa paikkaa. Hän on fyysisessä ruumiissa vielä tänäkin päivänä — korkea vihitty, toimiva ja vahva vaikuttaja kaikissa länsimaiden asioissa — vaikkakin maailmalle tuntematon.
Hän työskenteli alkemistien kanssa satoja vuosia ennen nykyisen tieteen syntymistä. Hän inspiroi välillisesti Baconin nykyisin niin silvotut teokset. Jakob Böhme ja monet muut saivat hänen kauttaan innoitusta, joka teki heidän teoksistaan henkisesti valaisevia. Kohtaamme saman vaikutuksen kuolemattoman Goethen sekä Wagnerin mestariteoksissa. Kaikki pelottomat sielut, jotka torjuvat ortodoksisen tieteen tai ortodoksisen uskonnon kahlehdinnan, jotka heittävät pois kuoren ja tunkeutuvat hengen ytimeen huolimatta moitteista ja imartelusta, saavat inspiraation samasta lähteestä kuin tämä suuri henki, joka oli ja on ja vaikutti Christian Rosenkreutzina.
Jo hänen nimensä osoittaa tavan ja keinot, joiden avulla nykyajan ihminen muuttuu jumalalliseksi yli-ihmiseksi. Tämä vertauskuva
"Christian Rosen Kreutz"
kristillinen ruusu-risti,
osoittaa ihmiskunnan kehityksen määränpään ja tarkoituksen, tien joka on kuljettava ja keinot, joiden avulla päämäärä saavutetaan. Musta risti, kasvin vihreä punottu varsi, piikit, veripunainen ruusu — näissä on kätkettynä ratkaisu maailman mysteeriin — ihmisen aikaisempi kehitys, nykyinen rakenne ja ennen kaikkea salaisuus hänen tulevaan kehitykseensä.
Se kätkee epäpyhältä, mutta paljastaa vihitylle yhä selvemmin, kuinka hänen on työskenneltävä päivästä päivään luodakseen itselleen tuo parhaimman kaikista aarteista, viisasten kiven, kalliimman kuin Kohinoor — ei, kalliimman kuin kaikki maailman rikkaus yhteensä! Se muistuttaa hänelle, kuinka ihmiskunta tietämättömyydessään tuhlaa kaiken aikaa sitä konkreettista ainetta, jota voitaisiin käyttää tuon kalliin aarteen muodostamiseen.
Pitääkseen ihmisen lujana ja uskollisena kaikkien vastoinkäymisten keskellä tämä ruusuristi on korkea kiinnekohta, inspiraatio, siihen täydellisyyteen, joka on talletettuna sille, joka voittaa, ja se osoittaa Kristukseen toivon tähtenä, "ensimmäisenä hedelmänä", joka teki tämän ihmeellisen kiven asuessaan Jeesuksen ruumiissa.
Tutkimuksissa on selvinnyt, että kaikissa uskonnoissa pidätettiin joitakin opetuksia pappisluokalle antamatta niitä kansalle. Kristus myös puhui kansalle vertauksilla, mutta selitti opetuslapsilleen näiden vertausten sisäisen merkityksen, että he siten saisivat ymmärtämystä, joka paremmin sopi heidän kehittyneelle mielelleen.
Paavali antoi "maitoa" seurakunnan lapsille tai nuoremmille jäsenille, mutta "lihaa" vahvoille, jotka olivat tutkineet asioita syvemmin. Täten aina on ollut sisäistä ja ulkoista opetusta. Tätä sisäistä opetusta annettiin ns. mysteerikouluissa, jotka ovat muuttuneet ajoittain täyttämään sen kansan tarpeita, jonka keskuudessa niiden on ollut määrä toimia.
Ruusuristiläinen järjestö ei ole ainoastaan salainen seura. Se on mysteerikoulu, jonka veljet ovat pienempien mysteerien valtiaita, salattujen opetusten vartijoita ja henkisen vallan vaalijoita, valta joka on suurempi länsimaailman elämässä kuin minkään näkyvän hallituksen, mutta heidän ei sallita puuttua ihmiskunnan asioihin siten, että he riistäisivät ihmisiltä heidän vapaan tahtonsa.
Koska kaikissa tapauksissa kehityksen tie riippuu pyrkijän luonteenlaadusta, on aina olemassa kaksi tietä, mystinen ja älyllinen. Mystikko on tavallisesti vailla älyllistä tietoa. Hän seuraa sydämensä ääntä ja pyrkii täyttämään Jumalan tahdon niin, kuin hän sen tuntee, kohottaen itsensä ylemmäksi tietämättä tarkkaa päämääräänsä, ja lopulta hän saavuttaa tiedon. Keskiajalla ihmiset eivät olleet älyllisesti niin kehittyneitä kuin nyt ja ne, jotka tunsivat korkeamman elämän kaipuuta, tavallisesti seurasivat mystikon tietä. Mutta viime vuosisatoina nykyajan tieteen saapumisen myötä, enemmän älyllinen ihmiskunta on kansoittanut maailman. Järki on kokonaan kumonnut sydämen, materialismi on hallinnut kaikkia henkisiä sysäyksiä, ja sen tähden suurin osa ajattelevista ihmisistä ei usko mihinkään, mitä he eivät voi koskea, maistaa tai käsitellä. Sen tähden on välttämätöntä vedota ihmisten älyyn siinä tarkoituksessa, että sydän voisi uskoa siihen, minkä äly on hyväksynyt. Ruusuristiläisjärjestön mysteeriopetukset pyrkivät vastaamaan tähän tarpeeseen yhdistämällä tieteelliset tosiasiat henkisiin totuuksiin.
Aikaisemmin nämä opetukset on pidetty salassa kaikilta paitsi muutamilta vihityiltä, ja vielä nykyäänkin ne ovat mystisimpiä ja salatuimpia opetuksia läntisessä maailmassa. Kaikki niin sanotut aikaisemmat "paljastukset", joiden on väitetty tuoneen julki ruusuristiläisiä salaisuuksia, ovat olleet joko kavalluksia tai ulkopuolisten petollisia ilmiantoja; henkilöiden, jotka mahdollisesti sattumalta tai muulla tavalla ovat kuulleet osia keskusteluista, käsittämättömiä kaikille paitsi niille, joilla on avain niiden ymmärtämiseen. On mahdollista elää saman katon alla hyvin läheisessä suhteessa salaisen koulun vihityn kanssa, ja kuitenkin hänen salaisuutensa pysyy aina syvällä hänen sydämessään, kunnes ystävä saavuttaa sen asteen, jolloin hänestäkin tulee vihitty. Salaisuuksien ilmi tuominen ei ole riippuvainen vihityn tahdosta, vaan pyrkijän edellytyksistä.
Niin kuin kaikki muutkin mysteerijärjestöt, ruusuristiläinenkin järjestö seuraa kosmisia suuntaviivoja: jos kokeilemme, kuinka monta samansuuruista palloa tarvitaan peittämään yhtä palloa, niin huomaamme että siihen tarvitaan kaksitoista palloa. Fyysisen aineen jakautuminen perusosiin, todellisiin atomeihin, on myös planeettojen välisessä avaruudessa ryhmittynyt kahteentoista yhden ympärillä. Eläinradan kaksitoista merkkiä jotka ympäröivät aurinkojärjestelmäämme, ääniasteikon kaksitoista puoliääntä jotka muodostavat oktaavin, kaksitoista apostolia Kristuksen ympärillä jne. ovat myös esimerkkejä tästä ryhmittymästä 12 ja 1. Ruusuristiläisjärjestö muodostuu samoin kahdestatoista veljestä 13:nnen ympärillä.
On muitakin huomioonotettavia jaotuksia. Olemme nähneet, että taivaallisten joukkojen kahdestatoista luovasta hierarkiasta, jotka ovat toimineet kehitysjärjestelmämme rakentamisessa, viisi on vetäytynyt vapaaksi jättäen ainoastaan seitsemän toimimaan edelleen kehityksemme hyväksi. Tämä on sopusoinnussa sen asian kanssa, että nykyinen ihminen, sisäinen ego, mikrokosmos, toimii ulospäin ruumiin seitsemän näkyvän aukon kautta: kaksi silmää, kaksi korvaa, kaksi sierainta, ja suu. Viisi muuta aukkoa, rinnat, napa ja kaksi ulostusaukkoa, ovat joko kokonaan tai osittain suljettuna.
Seitsemän ruusua, jotka koristavat kaunista symboliamme ja niiden takana oleva viisisakarainen säteilevä tähti, kuvaavat kahtatoista suurta luovaa hierarkiaa, jotka ovat auttaneet kehittyvää ihmishenkeä kivennäis-, kasvi- ja eläintilojen läpi silloin, kun siltä puuttui itsetietoisuus ja se oli täysin kykenemätön huolehtimaan itsestään. Kolme ryhmää näistä kahdestatoista suurten olentojen joukosta työskenteli ihmisen hyväksi ja hänen kanssaan vapaasta tahdostaan ilman minkäänlaista velvoitetta.
Symbolissamme näitä kuvaavat tähden kolme ylöspäin suuntautuvaa kärkeä. Kaksi alaspäin suuntautuvaa tähden kärkeä kuvaavat kahta suurta hierarkiaa, jotka ovat vetäytymässä pois. Seitsemän ruusua osoittavat, että seitsemän suurta luovaa hierarkiaa toimivat vielä maan päällä olevien olentojen kehityksessä, ja koska kaikki nämä eri ryhmät, pienimmästä suurimpaan, ovat vain osa sitä yhtä suurta kokonaisuutta, jota nimitämme Jumalaksi, symbolimme on kuvaus Jumalan ilmenemisestä.
Hermeettinen aksiomi sanoo: "niin ylhäällä kuin alhaalla" ja sen mukaan ihmiskunnan opettajat ovat myös ryhmittyneet samojen kosmisten suuntaviivojen mukaan 7, 5 ja 1. Maan päällä on seitsemän pienempää ja viisi suurempaa mysteerikoulua, jotka ovat yhden keskuksessa olevan johtajan alaisia, häntä nimitetään Vapauttajaksi.
Ruusuristiläisjärjestön seitsemän veljeä tulevat maailmaan aina kun tarve vaatii. He esiintyvät joko ihmisinä ihmisten joukossa tai työskentelevät näkymättömissä käyttövälineissään ihmisten avuksi ja vaikuttaen heihin tarpeen mukaan. Kuitenkin aina on muistettava, että he eivät koskaan vaikuta ihmisiin vastoin heidän tahtoaan, vaan ainoastaan vahvistavat hyvää, missä ikänä sitä löytävät.
Viisi jäljellä olevaa veljeä eivät koskaan jätä temppeliä ja vaikka heillä on fyysiset ruumiit, suorittavat he työnsä sisäisistä maailmoista käsin.
Kolmastoista Veli on järjestön johtaja, joka yhdistää heidät korkeampaan neuvostoon, joka käsittää suurempien mysteerien hierofantin, joka ei ole tekemisissä tavallisen ihmiskunnan kanssa, vaan ainoastaan pienempien mysteerien vihittyjen kanssa.
Kaksitoista veljeä peittävät järjestön johtajan ulkopuoliselta maailmalta, kuten kuvauksemme keskimmäinen pallo peittyi. Mysteerikoulun oppilaatkaan eivät näe häntä koskaan, mutta yöllisissä temppelipalveluksissa kaikki tuntevat hänen läsnäolonsa, kun hän saapuu, ja se on seremonioiden alkamisen merkki.
Ruusu-Ristin veljien ympärillä heidän oppilainaan on joukko "maallikkoveljiä", ihmisiä jotka asuvat eri puolilla länsimaailmaa. He kykenevät tietoisesti jättämään ruumiinsa ja ottamaan osaa palvelusmenoihin sekä toimimaan temppelin henkisessä työssä, johon Vanhemmat Veljet ovat heidät jokaisen "vihkineet". Useimmat muistavat kaiken mitä tapahtuu, mutta on muutamia tapauksia, joissa ruumiista poistumisen kyky on saavutettu edellisessä, hyvin eletyssä elämässä, mutta päihdyttävien juomien käyttö tai sairaus tässä elämässä on tehnyt aivot kykenemättömäksi vastaanottamaan vaikutelman työstä, jota hän tekee ruumiista poissa ollessaan.
Vihkimys
Yleisen käsityksen mukaan vihkimystä pidetään vain seremoniana, jolla henkilö otetaan jäseneksi johonkin salaiseen seuraan, ja että se voidaan myöntää jokaiselle, joka haluaa maksaa määrätyn hinnan, rahasumman useimmissa tapauksissa.
Vaikka tämä onkin totta ns. vihkimyksissä joihinkin veljeskuntiin sekä useimpiin valheellisiin salajärjestöihin, niin se on täysin erheellinen käsitys, kun kysymyksessä on vihkimys todellisiin salaisiin veljeskuntiin ja sen eri asteisiin, joka asia tulee selväksi, kun vähänkin ymmärretään todellisia vihkimyksen vaatimuksia ja niiden merkitystä.
Ensinkään ei ole mitään kultaista avainta temppeliin; ansio merkitsee, mutta ei raha. Ansiota ei saavuteta yhdessä päivässä, se on aikaisempien hyvien tekojen yhdistetty tulos. Oppilas on tavallisesti täysin tietämätön, että hän on kokelaana vihkimykseen. Hän elää tavallista elämäänsä yhteiskunnassa palvellen lähimmäisiään päiviä ja vuosia sitä sen enempää ajattelematta, kunnes eräänä päivänä opettaja ilmestyy hänen elämäänsä, pienempien mysteerien hierofantti, joka on sopiva ja asuu samassa maassa kuin hänkin. Tällöin kandidaatti on jo kehittänyt määrättyjä ominaisuuksia ja kerännyt palvelemisen ja auttamisen taitoja, joista hän tavallisesti on tietämätön tai joita hän ei osaa kunnolla käyttää. Opettajan tehtävä on nyt yksinkertainen; hän osoittaa oppilaalle hänen uinuvat kykynsä ja voimansa ja vihkii hänet niiden käyttämiseen. Hän selittää tai näyttää kandidaatille ensimmäisen kerran, kuinka hän voi herättää staattisen energian dynaamiseksi voimaksi.
Vihkiminen voidaan suorittaa joko seremonian avulla tai ei, mutta huomattakoon erikoisesti, että koska vihkimys on pitkäaikaisen, tietoisen tai tietämättömän, henkisen pyrkimyksen tulos, niin ehdottomasti se ei koskaan voi tapahtua ennen kuin vaadittava sisäinen kehitys on täydentänyt uinuvat voimat, joita vihkimys opettaa käyttämään dynaamisesti. Se on yhtä mahdotonta kuin liipaisimen vetäminen voisi aiheuttaa laukeamisen aseessa, jota ei ole ladattu.
Ei myöskään ole mitään vaaraa, että opettaja voisi olla huomaamatta ketään, joka on saavuttanut vaadittavan kehityksen. Jokainen hyvä ja epäitsekäs teko lisää kokelaan auran loistavuutta ja värähtelyvoimaa valtavasti, ja yhtä varmasti kuin magneetti vetää puoleensa neulan, samoin auran loisto tuo tullessaan opettajan.
On tietenkin mahdoton selittää ruusuristiläisvihkimyksen asteita kirjassa, joka julkaistaan kaikille. Se olisi valanrikkomista, lisäksi asiaa olisi mahdotonta ilmaista täsmällisesti sanojen puutteen vuoksi, mutta on sallittua esittää vihkimyksen pääpiirteet ja sen tarkoitus.
Pienemmät mysteerit käsittelevät ihmiskunnan kehitystä ainoastaan Maakauden aikana. Elonaallon ensimmäisen kolmen ja puolen kierroksen aikana seitsemän pallon ympäri neitseelliset henget eivät vielä olleet saavuttaneet itsetietoisuutta. Tästä johtuen olemme tietämättömiä siitä, kuinka kehityimme siihen, mitä nyt olemme. Kokelaan täytyy saada valaistusta tässä asiassa, siksi hänen tajuntansa on kääntynyt hierofantin vaikutuksesta vihkimyskauden ensimmäisen asteen aikana luonnonmuistin sivulle, joka näyttää ajan jolloin kertasimme Saturnuskauden kehityksen ensimmäisellä kierroksella. Hän on täydessä päivätajunnassaan; hän tietää ja muistaa nykyhetken elämän, mutta hän seuraa tietoisesti neitseellisten henkien kehitystä, joiden mukana hän itse oli Saturnuskierroksen aikana. Näin hän oppii, kuinka Maakaudella otettiin ensimmäiset askeleet kohti sitä päämäärää, joka paljastetaan hänelle myöhemmällä asteella.
Omaksuttuaan opetuksen, joka on kuvattu käytännöllisesti X luvussa, kokelas on hankkinut omakohtaista tietoa tästä asiasta ja on tullut välittömään kosketukseen luovien hierarkioiden kanssa, heidän työssään ihmisessä ja hänen kanssaan. Sen tähden hän osaa arvostaa heidän hyödyllistä työtään maailmassa ja kykenee itsekin jossain määrin kuulumaan samaan joukkoon tullen siten heidän työtoverikseen.
Kun on tullut aika ottaa seuraava askel, hänen huomionsa käännetään Maakauden toisen kierroksen olosuhteisiin, niin kuin ne näkyvät luonnon muistissa. Hän seuraa täydessä tajunnassaan kehitystä, jonka neitseelliset henget tänä aikana saavuttivat, ikään kuin Peter Ibbetson, George du Maurierin kirjoittaman "Peter Ibbetson" kirjan sankari. Tämä kirja kannattaa lukea, sillä se on havainnollinen kuvaus määrätyistä alitajuisista tiloista, — kirjan päähenkilön katseli lapsuutensa elämää öisin, jolloin hän näki "tosi-unia". Kolmannella asteella hän seuraa kolmatta eli Kuukierroksen kehitystä, ja neljännellä asteella hän näkee kehityksen, jonka olemme saavuttaneet neljännen kierroksen ensimmäisen puoliskon aikana.
Jokaisella asteella otetaan uusia askelia; kullakin kierroksella tehdyn työn lisäksi oppilas näkee myös sitä vastaavalla aikakaudella saavuttamamme työn ollessamme D-pallolla, maan päällä.
Ensimmäisen asteen aikana seuraa hän Saturnuskierroksen työtä ja sen täyttymistä polaarisella aikakaudella.
Toisella asteella hän seuraa työtä Aurinkokierroksella ja sitä vastaavaa hyperboreaalista aikakautta.
Kolmannen asteen aikana hän seuraa työtä, jota tehtiin Kuukierroksella, ja hän näkee, kuinka se oli perustana Lemurian ajanjaksolle.
Neljännen asteen aikana hän seuraa kehitystä neljännen kierroksen loppupuoliskolla ja sitä vastaavaa nykyistä olotilaamme maan päällä. Atlantislaisen ajanjakson ensimmäinen puolisko päättyi, kun kiinteä, sumuinen ilmapiiri haihtui ja aurinko pääsi ensimmäisen kerran paistamaan maan ja meren yli. Silloin päättyi itsetiedottomuuden yö, sisäisen egon silmät aukenivat täydellisesti ja hän kykeni suuntaamaan järkensä valon maailman voittamiseen. Tänä aikana ihminen kehittyi sellaiseksi kuin hän nyt on.
Olemme kuulleet, että vanhojen vihkimyskaavojen mukaan kokelaan tutkinto kesti kolme ja puoli päivää. Tämä on viittaus äsken kuvattuun vihkimyksen osaan ja nämä kolme ja puoli päivää viittaavat kuljettuihin vaiheisiin, eivätkä missään tapauksessa tarkoita 24 tunnin päiviä. Aika vaihtelee jokaisen kokelaan kohdalla, mutta jokainen johdatetaan näkemään ihmiskunnan itsetiedottoman kehityksen aika menneiden kierrosten läpi. Kun sanotaan, että hän herää auringon nousun aikaan neljäntenä päivänä, ilmaistaan mystisellä tavalla, että hänen vihkimyksensä ihmisen itsetiedottomaan elämään lakkaa, kun aurinko nousi kirkkaan Atlantiksen ilmakehän ylle. Silloin kokelasta kutsutaan myös "esikoiseksi".
Perehdyttyään tiehen, jonka olemme menneisyydessä kulkeneet, viides aste johtaa kokelaan Maakauden loppuun saakka, jolloin loistoisa ihmiskunta kokoaa tämän ajanjakson hedelmät ottaen ne mukanaan näiltä seitsemältä pallolta, joilla me ilmenemispäivien aikana olemme kehittyneet vieden tämän ensimmäiselle viidestä pimeästä pallosta, jotka ovat asuinpaikkamme kosmisten öiden aikana. Kiintein näistä sijaitsee abstraktisen ajattelun alueella ja on itse asiassa "kaaos", josta puhuttiin XI luvussa ja sitä seuraavilla sivuilla. Tämä pallo on myös kolmas taivas, ja kun Paavali kertoo tulleensa temmatuksi kolmanteen taivaaseen ja nähneensä siellä asioita, joita ei ollut luvallista ilmaista, viittaa hän kokemukseen, joka vastaa nykyisten ruusuristiläismysteerien viidettä astetta.
Sen jälkeen, kun kokelaalle on näytetty viides aste kokonaisuudessaan, hänet perehdytetään siihen, millä tavalla tämä saavutetaan Maakauden kolmen ja puolen jäljellä olevan kierroksen aikana. Neljä jäljellä olevaa astetta käytetään hänen valaisemisekseen tässä suhteessa.
Tiedon avulla, jonka hän on näin saavuttanut, hän kykenee järkevästi tekemään yhteistyötä hyvää tarkoittavien voimien kanssa näin auttaen vapautumisemme päivän jouduttamisessa.
Välttääksemme yleistä väärinkäsitystä haluamme tehdä selväksi oppilaille, ettemme ole ruusuristiläisiä, vaikka tutkimme heidän opetuksiaan, eikä edes pääsy temppeliin anna meille oikeutta nimittää itseämme sillä nimellä. Kirjoittaja esimerkiksi on vain maallikkoveli, oppilas, eikä missään tapauksessa nimitä itseään ruusuristiläiseksi.
Tiedämme hyvin, että peruskoulun käynyt oppilas ei vielä kykene opettamaan. Hänen käytävä läpi lukio ja korkeakoulu, eikä hän sittenkään aina tunne kutsumusta opettajantoimeen. Samoin on elämänkoulussa, vaikka henkilö on mennyt ruusuristiläisen mysteerikoulun läpi, ei hän silti vielä ole ruusuristiläinen. Erilaisten pienempien mysteerikoulujen tutkinnon suorittaneet jatkavat viidessä suuremmassa mysteerikoulussa. Neljässä ensimmäisessä he käyvät läpi neljän suuren vihkimyksen ja saavuttavat lopulta Vapauttajan aseman, jolloin he saavat tietoa, joka käsittelee toisia kehitysjärjestelmiä. Heille annetaan mahdollisuus valita haluavatko jäädä auttamaan veljiään vai ryhtyvätkö auttajiksi toisten kehitysjärjestelmien työssä. Ne, jotka haluavat jäädä auttajiksi tänne, saavat määrättyjä virkoja oman mieltymystensä ja luontaisten taipumustensa mukaan. Ruusu-Risti-veljet kuuluvat myötätuntoisten joukkoon ja on pyhäinhäväistys käyttää ruusuristiläisnimeä määrittelemään itseämme, kun vasta olemme heidän ylevien opetustensa tutkijoita.
Viimeisten vuosisatojen aikana nämä veljet ovat salaa työskennelleet ihmiskunnan hyväksi. Joka yö keskiyön hetkellä temppelissä pidetään palvelus, johon ottavat osaa vanhemmat veljet sekä heidän apunaan ne maallikkoveljet, jotka voivat jättää työnsä maailmassa (monet asuvat alueilla, missä on vielä päivä, kun ruusuristiläisten temppelin sijaintipaikassa on yö). He keräävät aistillisuuden, ahneuden, itsekkyyden ja materialismin ajatuksia kaikkialta länsimaailmasta ja yrittävät muuttaa ne puhtaaksi rakkaudeksi, hyväntahtoisuudeksi, ihmisystävällisyydeksi ja henkisiksi pyrkimyksiksi lähettäen ne takaisin maailmaan kohottamaan ja rohkaisemaan kaikkea hyvää. Ilman tätä voimakasta henkisen väreilyn lähdettä materialismi olisi aikoja sitten kokonaan tukahduttanut kaikki henkiset ponnistukset, sillä koskaan ei ole ollut henkiseltä kannalta katsoen pimeämpää aikaa kuin viimeiset kolme aineellisuuden vuosisataa.
Nyt on tullut aika, jolloin salaisten ponnistusten lisäksi otetaan käyttöön suoranaisempi yritys tuoda esille tarkkoja, loogisia ja järjestelmällisiä opetuksia maailman ja ihmisen alkuperästä, evoluutiosta ja tulevasta kehityksestä sekä henkiseltä että tieteelliseltä kannalta. Tämä opetus ei esitä mitään, mitä järki ja logiikka ei tue, ja on opetusta, joka tyydyttää mieltä, koska se antaa järjellisen ratkaisun kaikkiin mysteereihin. Se ei vältä eikä väistä kysymyksiä, ja sen selitykset ovat sekä syvällisiä että selkeitä.
On olemassa erittäin tärkeä "mutta": Ruusuristiläiset eivät pidä järkiperäistä ymmärrystä Jumalasta ja maailmankaikkeudesta kaiken päämääränä, kaukana siitä! Mitä suurempi äly, sitä suurempi vaara sen vääriin käyttämiseen. Tästä syystä tämä tieteellinen, looginen ja perusteellinen opetus on annettu, jotta ihminen oppisi uskomaan sydämessään, minkä hänen järkensä on hyväksynyt ja alkaisi elää uskonnollista elämää.
Ruusuristiläinen veljeskunta (The Rosicrusian Fellowship)
Ruusuristiläinen veljeskunta on perustettu levittämään tätä opetusta. Jokainen, joka ei ole hypnotisoija, ammattimainen meedio, selvänäkijä, kädestäennustaja tai astrologi, voi tulla valmistavan kurssin oppilaaksi ottamalla yhteyttä Rosicrucian Fellowship -järjestöön. Vihkimys- tai jäsenmaksuja ei ole. Opetuksiamme ei voi ostaa rahalla, edistyminen on pyrkimysten tulosta.
Suoritettuaan valmistavan kurssin henkilö laitetaan tavallisten oppilaiden luetteloon kahdeksi vuodeksi, minkä jälkeen jos hän on tullut vakuuttuneeksi ruusuristiläisten opetuksista, niin että hän on valmis katkaisemaan siteensä kaikkiin muihin salaisiin ja uskonnollisiin järjestöihin — lukuun ottamatta kristillisiä kirkkoja ja veljeskuntia — ja hän voi tehdä valan, joka oikeuttaa hänet kokelaaksi.
Emme tahdo edellä sanotulla ilmaista, että muilla salaisilla kouluilla ei olisi merkitystä — kaukana siitä — monet tiet johtavat Roomaan, mutta pääsemme sinne paljon vähemmällä vaivalla, jos seuraamme yhtä tietä emmekä mutkittele yhdeltä toiselle. Ensinnäkin aikamme ja energiamme on rajoitettu, ja sitä edelleen rajoittavat perhe- ja yhteiskuntavelvollisuudet, joita itsensä kehittämisen vuoksi ei saa laiminlyödä. Voidaksemme käyttää mahdollisimman säästäväisesti sen energiamäärän, jonka oikeutetusti voimme käyttää itseämme varten ja välttääksemme harvojen käytettävänämme olevien hetkien tuhlaamista, vaativat johtajamme kieltäytymistä muista järjestöistä.
Maailma on täynnä tilaisuuksia, mutta saadaksemme hyötyä yhdestäkään niistä, meidän täytyy olla tehokkaita pyrkimyksissämme. Henkisten kykyjemme kehittäminen antaa meille mahdollisuuden auttaa tai vahingoittaa heikompia veljiämme. Sen tähden se on oikeutettua ainoastaan silloin, kun tarkoituksena on ihmiskunnan palveleminen.
Ruusuristiläinen kehitysmenetelmä eroaa muista järjestelmistä eräässä määrätyssä kohdassa. Se pyrkii jo alusta lähtien vapauttamaan oppilaan riippuvuudesta toisiin ja luottamaan itseensä mitä korkeimmassa määrin, niin että hän kykenee seisomaan yksin kaikissa tilanteissa ja selviytymään kaikissa olosuhteissa. Ainoastaan se, joka on näin vahva ja tasapainoinen, voi auttaa heikompia.
Kun joukko ihmisiä kokoontuu ryhmänä kehittämään itseään negatiivisella puolella, niin tuloksia saadaan usein hyvinkin lyhyessä ajassa, koska on helpompi kulkea virran mukana kuin ponnistella vastavirtaan. Meedio ei ole tekojensa herra, vaan henkien käyttämä orja. Sen tähden kokelaiden täytyy välttää sellaisia kokoontumisia.
Vanhemmat veljet eivät kehota ottamaan osaa sellaisiinkaan ryhmiin, joissa toimitaan positiivisten suuntaviivojen mukaan, koska läsnä olevien jäsenten uinuvat kyvyt yhtyvät ja kunkin jäsenen siellä näkemät kuvat sisäisistä maailmoista riippuvat osaksi toisten kyvyistä. Tulen keskellä olevien hiilten kuumuus lisääntyy ympärillä olevien hiilten kuumuudesta ja selvänäkijä, joka on saanut kykynsä ryhmässä, olkoon se kuinka positiivinen tahansa, on kasvihuonekasvi. Hän itse on liian riippuvainen ollakseen luotettava huolehtimaan toisista.
Sen tähden jokainen ruusuristiläisen veljeskunnan kokelas tekee harjoituksensa itsenäisesti omassa huoneessaan. Tällä tavalla tuloksia saadaan ehkä hitaammin, mutta ilmettyään ne ovat henkilön itsensä kehittämiä kykyjä ja ovat käytettävissä muista riippumatta. Lisäksi ruusuristiläinen menetelmä jalostaa luonnetta, samalla kun se kehittää henkisiä kykyjä, ja tällä tavalla se suojelee oppilasta kiusauksesta käyttää jumalallisia voimia maallisiin tarkoituksiin.
Kun kokelas on täyttänyt asetetut vaatimukset ja pyrkijäaikansa, hän voi pyytää vanhempien veljien yksilöllistä opetusta Rosicrucian Fellowshipin kautta.
Ruusuristiläisen veljeskunnan yleismaailmallinen päämaja
Koska ruusuristiläinen veljeskunta oli perustettu levittämään tässä kirjassa annettuja opetuksia ja auttamaan pyrkijöitä edistymään tällä tiellä, tuli välttämättömäksi löytää vakituinen paikka ja tarpeelliset tilat tämän työn tekemiseen. Tätä tarkoitusta varten ostettiin maapala Kaliforniasta Oceansiden kaupungista. Se sijaitsee noin 140 kilometriä Los Angelesista etelään ja 60 kilometriä pohjoiseen San Diegosta, joka on Yhdysvaltain lounaisin kaupunki.
Tämä maa-alue on hyvin erikoisella paikalla ja siitä on erittäin kaunis näköala Tyynelle Valtamerelle lännessä ja kauniille lumihuippuisille vuorille idässä.
Etelä-Kalifornia tarjoaa poikkeuksellisen hyvät olosuhteet henkiseen kasvuun, koska eetterinen ilmapiiri on siellä kiinteämpää kuin missään muualla maailmassa, ja Mount Ecclesia, jolla nimellä Rosicrucian Fellowshipin keskuspaikka tunnetaan, on erikoisen suotuisa tässä suhteessa.
Rakennuksemme
Työ aloitettiin vuoden 1911 lopulla. Vuoteen 1973 mennessä oli pystytetty useita rakennuksia, joista osa ei ole enää olemassa. Kappeli, jossa on pidetty kaksi 15 minuutin palvelusta päivittäin siitä lähtien kun se vihittiin käyttöön joulukuussa 1913, peruskorjattiin 1962. Siellä pidetään myös hartaustilaisuus ja luento joka sunnuntai. Kaksikerroksisen toimistorakennuksen valmistui 1917, ja se peruskorjattiin 1962. Sen toisessa kerroksessa sijaitsevat eri osastojen toimistotilat. Ensimmäisessä kerroksessa on postitus osasto ja kirjapaino, jossa painetaan Rays from the Rose Cross -lehti ja kaikki muut Ruusuristiläisen veljeskunnan julkaisut.
Ruokala rakennettiin 1914, sitä suurennettiin 1930 luvun lopulla ja se peruskorjattiin 1962. Siellä tarjotaan kasvisruokaa. Parannustemppeli, jossa toimitetaan parannusseremonia joka ilta, valmistui 1920. Ruusu-Risti-asuntola rakennettiin 1924 työntekijöitä ja vieraita varten. Parantola avattiin 1939, ja sitä käytettiin useita vuosia ei-tarttuvia tauteja sairastavien hoitamiseen. Nykyisin siellä majoitetaan vieraita ja työläisiä. Vuoden 1962 jälkeen on rakennettu useita mökkejä, joissa työläiset asuvat. Parannusosasto-rakennus pystytettiin 1940, josta käsin tehdään parannustyötä.
Kirjekurssit
Julkaisutyön lisäksi Rosicrucian Fellowship tarjoaa lahjoitus periaatteella kolmea kirjekurssia: Ruusuristiläinen filosofia, Raamatun selitys ja Astrologia. Näistä saa lisätietoja pyydettäessä.
Ruusu-Ristin symboliikka
Kun tutkitaan jonkun myytin, legendan tai mystisen vertauskuvan tarkoitusta on ehdottoman välttämätöntä ymmärtää, niin kuin kolmiulotteisessa maailmassakin, että asioita täytyy tarkastella kaikilta näkökulmilta voidaksemme saada täydellisen ymmärryksen, koska jokaisella vertauskuvalla on monta puolta. Jokainen näkökanta ilmaisee eri puolen ja on huomioitava tasavertaisesti.
Kokonaisuudessaan tarkasteltuna tämä ihmeellinen symboli sisältää avaimen ihmisen menneeseen kehitykseen, nykyiseen rakenteeseen, tulevaan kehitykseen ja kuinka se saavutetaan. Kuvassa yksi ruusu keskellä kuvaa henkeä, josta säteilee sen neljä käyttövälinettä, kiinteä-, eetteri-, tunneruumis ja äly, joihin henki on tullut sisällä asuvaksi ihmisen hengeksi. Oli aika, jolloin tilanne ei ollut näin, vaan kolminaishenki leijaili käyttövälineidensä yläpuolella kykenemättä astumaan niihin. Silloin risti seisoi yksin ilman ruusua kuvaten atlantislaisen ajanjakson ensimmäistä kolmasosaa. Oli myös aika, jolloin rististä puuttui ylin haara. Tämä tau-kirjain (T) kuvasi ihmisen rakennetta lemurialaisen ajanjakson aikana, jolloin ihmisellä oli vain kiinteä-, eetteri- ja tunneruumis, mutta ei älyä. Silloin eläimellinen luonto oli vielä vallalla. Ihminen seurasi himojaan rajoituksitta. Vielä aikaisemmin, hyperborealaisen ajanjakson aikana, ihminen oli ilman tunneruumista ja hänellä oli vain kiinteä- ja eetteriruumis. Silloin kehittyvä ihminen oli kasvin kaltainen, puhdas ja ilman himoja. Tähän aikaan risti ei olisi voinut kuvata hänen rakennetta. Vertauskuvana oli suora pylväs tai pilari (I).
Tätä vertauskuvaa on pidetty sukupuolisena merkkinä, joka osoitti sitä palvelevien ihmisten irstailua. Tosin se on lisääntymisen symboli, mutta se ei missään tapauksessa ole yhtä rappeutumisen kanssa — kaukana siitä — pylväs on ristin alempi haara ja kuvaa kehittyvää ihmistä kasvinkaltaisessa tilassa. Kasvi on ilman intohimoa eikä sillä ole tietoa pahasta. Se lisääntyy ja jatkaa lajiaan niin puhtaalla tavalla, että oikein ymmärrettynä se on ihanne, jota langenneen ja intohimoisen ihmiskunnan tulisi palvoa ja jota tarkoitusta varten se on annettu aikaisemmille roduille. Tässä tarkoituksessa hierofantit olivat antaneet Phalluksen ja Yonan, joita kreikkalaisissa mysteeritemppeleissä käytettiin. Temppelissä oli kirjoitus: "Ihminen, tunne itsesi" — motto, joka oikein ymmärrettynä merkitsi samaa kuin Ruusu-Risti, sillä se kuvaa syyn ihmisen lankeamiseen himoon, haluihin ja syntiin. Se antaa myös avaimen hänen vapautumiseen samalla tavalla kuin ruusut ristillä osoittavat vapautuksen tien.
Kasvi on viaton, mutta ei hyveellinen. Sillä ei ole halua eikä valinnanmahdollisuutta. Ihmisellä on kumpikin. Hän voi seurata halujaan tai ei mielensä mukaan, että hän siten oppisi hallitsemaan itseään.
Ollessaan kasvinkaltainen, kaksineuvoinen, hän kykeni lisääntymään itsestään ilman toisen apua. Vaikka hän oli puhdas ja viaton kuin kasvi, niin hän oli myös yhtä itsetiedoton ja toimeton. Voidakseen edistyä hänellä täytyi olla halu kannustamassa häntä ja äly ohjaamassa häntä. Sen tähden puolet hänen luovasta voimastaan johdettiin rakentamaan aivoja ja kurkkutorvea. Hän oli siihen aikaan ympyrän muotoinen kuten sikiö. Nykyinen kurkkutorvi oli luovan elimen osa ja sijaitsi päässä, kun ruumis suoristui. Näiden elinten yhteys näkyy nykyäänkin miehuusiän kynnyksellä äänenmurroksena pojalla, joka ilmentää lisääntymisvoimien positiivista napaa. Sama voima, joka rakentaa uuden ruumiin ulospäin suunnattuna rakentaa järkeä sisäisesti käytettynä. Tässä valossa ymmärrämme kuinka sukupuolinen kiihkoilu johtaa mielipuolisuuteen, mutta syvällinen ajattelija sitä vastoin tuntee hyvin vähän vetovoimaa rakkausseikkailuihin. Hän käyttää kaiken luovan voimansa ajatusten luomiseen tuhlaamatta sitä aistinnautintojen tyydyttämiseen.
Silloin kun ihminen alkoi pidättää puolet sukupuolivoimastaan edellä mainittua tarkoitusta varten, hänen tajuntansa oli suuntautunut sisäänpäin elinten rakentamiseen. Hän kykeni näkemään nämä elimet ja käytti luovaa voimaansa luovien hierarkioiden johdolla suunnitellessaan ja rakentaessaan elimiään. Hän käyttää nyt tätä samaa voimaa ulkoisesti maailmassa rakentaessaan lentokoneita, taloja, autoja, puhelimia jne. Silloin hän oli itse tietämätön siitä puolesta luovaa voimaa, joka käytettiin suuntaamalla se ulospäin luomaan uutta ruumista.
Lisääntymistoiminta suoritettiin enkelien ohjauksen alaisena. Määrättyinä vuodenaikoina he kokosivat kehittyvät ihmisolennot suuriin temppeleihin, jossa hedelmöittyminen tapahtui. Ihminen ei tiedostanut tätä tapahtumaa. Hänen silmänsä eivät olleet vielä auenneet ja vaikka olikin välttämätöntä, että hänellä oli pari, jolla oli lisääntymiseen tarvittavan luovan voiman toinen puoli, jota hän itse oli käyttänyt sisäisten elimiensä rakentamiseen, niin hän ei ensin tuntenut kumppaniaan. Tavallisessa olotilassaan fyysisessä maailmassa hän oli täysin sulkeutunut itseensä, mutta tilanne oli erilainen hedelmöittymistapahtumassa, kun hänet johdettiin läheiseen ja intiimiin kosketukseen toisen ihmisen kanssa. Silloin henki pääsi hetkeksi lihan verhon läpi ja Adam tunsi vaimonsa. Hän oli lakannut tuntemasta itseään — näin hänen tajuntansa suuntautui yhä enemmän ja enemmän ulkopuolelle häntä itseään, ulkonaiseen maailmaan, ja hän kadotti sisäisen havaintokykynsä. Tätä ei voida kokonaan saada takaisin, ennen kuin ihminen on kehittynyt niin, että hän ei enää tarvitse toista osapuolta lisääntyäkseen, ja hän on saavuttanut kehityksen, jolloin hän voi jälleen käyttää koko luovaa voimaansa tahtonsa mukaan. Sitten hän taas tuntee itsensä, samoin kuin kasvinkaltaisella asteella ollessaan, mutta sillä erittäin tärkeällä erotuksella, että hän voi käyttää luovaa voimaansa itsetietoisesti. Hän ei myöskään ole rajoitettu käyttämään sitä yksinomaan oman lajinsa jatkamiseen, vaan hän voi luoda mitä ikinä tahtoo. Hän ei käytä nykyisiä lisääntymiselimiään, vaan hengen ohjauksessa ja yhteistyössä aivojen kanssa kurkkutorvi lausuu luovan sanan. Siten nuo kaksi elintä, jotka luovan voiman toinen puoli on rakentanut, tulevat olemaan ne välineet, joiden avulla ihmisestä tulee lopulta itsenäinen, itsetietoinen luoja.
Jopa nykyisin ihminen muovailee ainetta sekä ajatuksilla, että äänellä, kuten tieteelliset kokeilut osoittavat. Ajatuksilla on luotu kuvia valokuvauslevylle, ja ihmisääni on luonut geometrisiä kuvioita hiekkaan jne. Sitä mukaa kuin ihminen tulee epäitsekkäämmäksi, hän vapauttaa kahleissa olleen luovan voimansa. Tämä antaa hänelle lisää ajatusvoimaa ja kykyä käyttää sitä toisten kohottamiseen, eikä suunnittelemaan tapoja toisten orjuuttamiseen ja tahtonsa alaiseksi saattamiseen. Hän oppii hallitsemaan itseään ja lakkaa pyrkimästä hallitsemaan toisia, paitsi satunnaisesti heidän hyväkseen, mutta ei koskaan itsekkäistä syistä. Vain hän, joka on oppinut hallitsemaan itsensä, kykenee hallitsemaan muita ja on pätevä ymmärtämään, milloin se on tehtävä ja mikä on heille parasta.
Tästä ymmärrämme, että ennen pitkää puhdas ja tehokkaampi lisääntymistapa tulee syrjäyttämään nykyisen intohimoisen tavan. Tämä on kuvattuna Ruusu-Risti-symbolissa, jossa ruusu on neljän haaran keskellä. Pitkä haara esittää ruumista, molemmat vaakasuorat käsivarsia ja lyhyt ylempi haara kuvaa päätä. Ruusu on kurkkutorven kohdalla.
Ruusu, samoin kuin jokainen muukin kukka, on kasvin hedelmöittymiselin. Kasvin vihreä varsi kuljettaa väritöntä, himotonta kasviverta. Verenpunainen ruusu kuvaa ihmiskunnan himojen täyttämää verta, mutta ruusussa se ei ole aistillista, vaan siveää ja puhdasta. Siten se on erinomainen lisääntymiselinten vertauskuva puhtaassa ja pyhässä tilassa, jonka ihminen tulee saavuttamaan puhdistettuaan verensä himoista, kun hänestä on tullut viaton, puhdas ja Kristuksen kaltainen.
Ruusuristiläiset odottavat palavasti päivää, jolloin ruusut kukkivat ihmiskunnan ristillä. Sen tähden Vanhemmat Veljet tervehtivät kaihoavaa sielua ruusuristiläisen tervehdyssanoilla: "Kukkikoon ruusut ristilläsi." Sen tähden johtaja lausuu nämä tervehdyssanat veljeskunnan keskuksissa kokoontuneille tutkijoille, pyrkijöille ja oppilaille, jotka vastaavat sanoen: "Niin myös sinun ristilläsi."
Omasta puhdistuksestaan puhuessaan Johannes sanoo (I Joh., 3:9): "Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä." Pyrkijän edistymiselle on ehdottoman välttämätöntä, että hän on puhdas. On kuitenkin pidettävä mielessä, että ehdotonta selibaattia ei ihmiseltä vaadita ennen kuin hän on saavuttanut kehitysvaiheen, jolloin hän on valmis suuriin vihkimyksiin. Meidän velvollisuutemme ja velkamme maailmankaikkeudelle on säilyttää ihmisrotu. Jos olemme mentaalisesti, siveellisesti, ruumiillisesti ja aineellisesti kykeneviä, tulee meidän suorittaa suvunjatkaminen pyhänä uhrina ihmiskunnan alttarille, eikä aistillisena nautintona. Sitä ei myöskään saa tehdä tylyllä, vastustavalla mielellä, vaan tulee mielellään antaa itsensä etuoikeuteen tuottaa ruumis ystävälle, joka etsii jälleensyntymistä ruumiiseen ja olosuhteisiin, joita hän tarvitsee kehitykseensä. Näin autamme myös häntä viljelemään kukkivia ruusuja ristillään.