Hartmannin kommentaariot ja alaviitteet on sijoitettu kunkin keskustelun loppuun. Tietyn säkeen kommenttiin pääsee säkeen lopussa olevasta hakasulkulinkistä (ja takaisin säkeeseen pääsee klikkaamalla kommentin edessä olevaa numeroa).
Kommentit ovat Hartmannin omia huomautuksia tai hänen valitsemiaan poimintoja joiltakin filosofeilta ja mystikoilta, muutama suomentajankin (Martti Humun) huomautus mahtuu joukkoon. Lyhyet, käsitteistöä selventävät alaviitteet ovat merkitty tekstin yhteyteen *:llä ja niitä pääsee lukemaan samalla tavoin kuin kommentteja.
Harmaa teksti ei siis kuulu varsinaiseen Bhagavad Gitaan.
Kymmenes keskustelu
Jumaluuden täydellisyys
Sille, joka omaa todellisen uskon ja jumalallisen rakkauden ja iloisessa toivossa vaeltaa epäitsekkäässä alistumisessa, voi tuo suuri jumaluuden salaisuus Hänen ihmiskunnassaan ilmetä, ja sen kautta ja avulla ihminen astuu vapauteen ja kuolemattomuuteen.
1. Siunattu Herra sanoo:
Kuule vielä, oi suurikäsivartinen, tuota mitä tärkeintä oppia, jonka tahdon sinulle, rakkaalleni, antaa, koska Minun sanani tuottaa sinulle iloa.
2. Ei jumalien sotajoukko, eivätkä suuret rishit*1 tunne Minun syntymääni; sillä Minä olen Se, josta kaikki viisaat*2 ja kaikki jumalat*3 saavat alkunsa.
3. Se joka Minut, syntymättömän ja alkamattoman, maailman mahtavan Herran tuntee, vaeltaa kuolevaisten joukossa hairahtumatta ja vapaana aistillisuuksista (synneistä, harhasta). [3]
4. Ymmärrys,*4 viisauden tunteminen, hairahtumattomuus, kärsivällisyys, totuus, itsehillintä, levollisuus, ilo, suru, syntymä ja kuolema, pelko ja rohkeus,
5. viattomuus, tasamielisyys, tyytyväisyys, pidättyvyys, hyväntahtoisuus (almujen anto), kunnia ja hyvyys, nämä ovat muuttumattoman, Yhden olennon (tosiolevaisen) Minusta johtuneet hyveet.
6. Seitsemän suurta rishiä,*5 neljä muinaista Minun olennostani osallista manua, syntyivät Minun ajatuksestani ja tahdostani: heistä polveutui ihmissuku ja maailma. [6]
7. Se joka minun jumalallisen täydellisyyteni ja mystisen voimani oppii tuntemaan, on sopusoinnussa horjumattoman ykseyden (joogan)*6 johdosta. Siitä ei ole epäilystä. [7]
8. Nojautuen aineelliseen luontooni Minä tuotan yhä uudelleen olentojen lauman heidän tahtomattaan olemustilaan, Minun luontoni mahtavan kehittämisen (mahtitahdon, sanan) voimalla.
9. Ajatellen Minua yhdistyy heidän elämänsä Minuun; opettaen toinen toistaan he alituisesti tyytyväisinä ja onnellisina ylistävät Minua.
10. Sille joka alituisessa rakkaudessa pysyy Minulle hartaana ja Minua totuuden hengessä rukoilee, Minä annan voiman, jonka avulla hän saavuttaa Minut.
11. Asuen hänessä (sielussa) todellisen tuntemisen valon ja armahtavaisuuteni avulla Minä hajoitan pettymyksen luoman pimeyden. [11]
12. Arjuna:
Sinä olet ikuinen Itse, ikuinen asunto, ikuinen puhdistus; ikuinen luoja, maailmankaikkeuden henki, kaikkien jumalien (voimien) Isä, syntymätön Herra.
13. Niin ovat Sinua nimittäneet kaikki rishit, sekä jumalallinen Rishi, Nârâda;*7 näin kutsuvat Sinua Asita, Devala ja Vyasa; ja siten Sinä Itsesi minulle ilmennät.
14. Minä uskon, että kaikki mitä sanot on totta, oi Keshava. Sinun ilmennystäsi, oi siunattu Herra, ruumiillisessa muodossa, sen enempää jumalat kuin danavatkaan*8 eivät voi käsittää.
15. Sinä yksin tunnet Itsesi omassa Itsessäsi (voimasi kautta), oi Purushottama,*9 kaikkien jumalien Jumala ja maailmankaikkeuden johtaja.
16. Selvitä minulle Sinun jumalallinen täydellisyytesi ja kaikkialla läsnäoleva voimasi, jolla Sinä tuot esiin moninaiset muodot.
17. Kuinka minä voin mietiskelyssäni*10 Sinut, oi joogi, (salaperäisin) tuntea? Millaisissa olomuodoissa minä voin Sinua, oi siunattu Herra, käsittää?
18. Kerro minulle juurta jaksaen vieläkin Sinun salaperäisestä olemuksestasi ja kunniastasi, oi Janârdana, sillä minä en milloinkaan saa kyllikseni kuulla Sinun elämää antavia sanojasi.
19. Siunattu Herra puhuu:
Ole siunattu sinä, Minä tahdon pääpiirteissään selvittää sinulle, oi paras kuruista, jumaluuteni täydellisyyden, sillä sen perinpohjaiselle kertomiselle ei löydy loppua.
20. Minä, oi Gudâkesha, olen Itse, joka asun joka ainoan olennon sydämessä; Minä olen alku, keskus ja kaikkien olentojen loppu. [20]
21. Adityoissa Minä olen Vishnu; tähdissä aurinko; tuulissa Minä olen Maritshi; rakshasoissa Minä olen kuu. [21]
22. Minä olen Vedoissa Sâma-Veda; jumalissa (voimissa) Vâsava; aistimissa Minä olen mieli*11 ja elävissä olennoissa Minä olen järki.*12 [22]
23. Rudroissa Minä olen Shânkara; yakshoissa ja rakshasoissa Vittesha; Vasuissa Minä olen Pâvaka; vuorenhuipuissa Meru. [23]
24. Tiedä, oi Prithanpoika, että papeissa Minä olen ylimmäinen, Brihaspati; sotapäälliköissä Skanda; vesissä valtameri. [24]
25. Suurissa risheissä (viisaissa) Minä olen Bhrigu; puheissa yksi tavu;*13 uhreissa Minä olen levollinen antauminen;*14 vuoristoissa Himâlaya. [25]
26. Puissa Minä olen Ashvattha; jumalallisissa risheissä Nârada. Gandharvoissa Minä olen Chitraratha;*15 askeettien (Muni) joukossa Kapila. [26]
27. Tiedä, että ratsuissa Minä olen amritasta syntynyt Uchchaishravas; elefanteissa Minä olen Airâvata ja ihmisissä hallitsija. [27]
28. Ampumisessa Minä olen leimahdus; lehmissä Minä olen Kâmadhuk. Esi-isissä Minä olen Kandarpa; käärmeissä Minä olen Vâsuki. [28]
29. Lohikäärmeissä (Nâgas) Minä olen Ananta; vesieläimissä Varuna; pitreissä (esi-isissä) Aryamân; ja tuomareissa Minä olen Yama. [29]
30. Daityoissa Minä olen Prahlâda; laskujen laatijoissa Minä olen aika. Raatelevaisissa Minä olen raatelijain kuningas;*16 ja linnuissa Vainateya. [30]
31. Puhdistajissa Minä olen tuuli; sotilaissa Minä olen Rama; kaloissa Minä olen Makara; ja virroissa Minä olen Gangâ. [31]
32. Minä olen kaikkien luontokappaleiden alku, loppu sekä keskus, oi Arjuna. Tieteiden tieteissä Minä olen Itse (korkein tajunta); puheessa Minä olen sana, Logos, järki.
33. Kirjaimissa Minä olen A; lauseyhdisteissä*17 Minä olen puhe. Minä olen loppumaton aika. Minä olen ylläpitäjä, kaikkialla läsnäoleva.
34. Minä olen kaikkinielevä Kuolema ja kaiken olevaisen alkuperusta. Naisellisissa ominaisuuksissa Minä olen maine, onni, kaunopuheisuus, muisti, viisaus (nerous), uskollisuus, kärsivällisyys.
35. Hymneissä Minä olen Brihatsâman; runomitoissa Gâyatri. Kuukausissa Minä olen Mârgashirsha (hedelmäntuova); ja vuodenajoissa kevät. [35]
36. Noppapelissä Minä olen petos; ja kaikessa mikä loistaa Minä olen kirkkaus; Minä olen voitto; Minä olen päättäväisyys; totuudessa Minä olen todellisuus. [36]
37. Vrîshneissä Minä olen Vâsudeva; Pandavissa *18 Dhananjaya (Arjuna); pyhissä*19 Minä olen Vyâsa; runoilijoissa Ushana, sankarillinen runoilija. [37]
38. Hallitsijoissa Minä olen valtikka; siinä, joka voittoa etsii, Minä olen valtiomiehen sukkeluus. Salaisuuksissa Minä olen vaitiolo; tietävissä Minä olen tietäminen.
39. Kaikkien olentojen siemenissä elonaihe, oi Arjuna, olen Minä. Ei löydy mitään liikkuvaista tai liikkumatonta, jota olisi olemassa ilman Minua. [39]
40. Loppumattomat ovat Minun jumaluuteni herruuden suloisuudet. Ainoastaan muutamia esimerkkejä olen niistä maininnut.
41. Jos mikä on kunniakasta, hyvää, kaunista tai mahtavata, niin tiedä, että kaikki se, mitä ne edustavat, ovat osia Minun herruudestani.
42. Kuitenkin, oi Arjuna, mihin on sinulle tarpeellinen tämä monipuolinen tieto? Alituisesti Minä ilmennytän maailmankaikkeuden omasta Itsestäni, Itseni pienellä osalla, mutta pysyn iäti muuttumattomana.
Näin loppuu Bhagavad Gîtân kunniakkaissa Upanishadeissa Ikuisen tuntemista, joogaa koskevassa kirjoituksessa Shri Krishnan ja Arjunan välisessä vuoropuhelussa kymmenes keskustelu, jonka nimi on
Ykseyden jooga.
X keskustelun alaviitteet:
*1. Rishi, joka on päättänyt inhimillisen kehityksensä, mutta on jäänyt yliaistillisille tasoille, pitäen kanssakäymistä maan asukkaiden kanssa, auttaen ihmiskuntaa; rajarishit, kuninkaalliset viisaat.
*2. Rishit.
*3. Voimat, näkymättömät, yliaistilliset olennot.
*4. Buddhi, valaistus.
*5. Prajapati, Brahmâ; jonkin maailmankaikkeuden luoja (henki ja aine). Luova periaate.
*6. Buddhi-jooga, valaistuksen tie, hyvän ja pahan erottamisen voima. Jooga: tiede sielusta, uskonto.
*7. Näiden henkiolentojen tehtävät ja vaikutukset maailmankaikkeudessa vaativat pitempää selvitystä; tässä teoksessa se on kuitenkin mahdotonta. Suomentaja.
*8. Danavat, korkeammat voimat, tunteet, aistien huomiot, luonnollinen järki.
*9. Korkein olemus.
*10. Meditaatio.
*11. Manas, ajattelija.
*12. Chetâna, nerokkuus, intelligenssi.
*13. AUM, jumaluuden herruus ja kaikkialla läsnäolevuus. Ikuisuutta kuvaava ajatellaan "lintu" "Kalahamsaksi". "Tavu A" on Kalahamsan oikea, ja "U" sen vasempi siipi; "M" muodostaa sen pyrstön ja tuon puolinaisen runomitan (Ardhamatra) ajatellaan kuvaavan ikuisuuden linnun päätä.
*14. Rukouksen muodot: ajatusten hillitseminen eli keskittäminen; mietiskely ja yhdistyminen ikuisen kanssa.
*15. Chitraratha, sävelet astraalitasoilla; se sopusointu, jota emme voi maallisilla korvillamme kuulla.
*16. Leijona.
*17. Dvandva.
*18. Hindulaisten perheet eli heimot.
*19. Muni, erakko, askeetti, ymmärtäväinen.
X keskustelun kommentaariot:
3. Se joka jumalan tuntee, on jumala, sillä ainoastaan jumala saattaa itsensä tuntea.
"Jos tahdon käsittää alkuni ja viimeisen loppuni, pitää minun tuntea jumala itsessäni ja itseni jumalassa." (Angelus Silesius)
6. Rishit, suuret viisaat. Neljä entistä, ennen elänyttä ovat neljä Brahmâsta syntynyttä henkistä voimaa: Sanaka, Sanandana, Sanatkumara ja Sanatsujata. Prajapatin [Prajapati, Brahma; jonkun maailmankaikkeuden luoja (henki ja aine). Luova periaate.] tahdon luomat henget (pojat). Tämä ihmissuku on viides päärotu. Jokaisen juurirodun jälkeläiset (santati) ovat syntyneet eri manusta. Neljä alkurotua on kadonnut maailmasta; on siis ollut neljä edellistä, entistä manua. Manut, ihmissukukunnan henkiset esi-isät: persoonallistuneet, jumalan luovat ajatukset, joita joka manvantaran (luomisen eli kehityksen) aikana ilmestyy neljätoista. - Krishna puhuu tässä neljästä manusta. Eräs oppinut brahmiini [Brahmiinit, hengellinen sääty eli kasti; papit.] esitelmissään Bhagavad Gîtân opista, selvittää tämän kohdan näin: Miksi Krishna puhuu ainoastaan neljästä? Me elämme seitsemännessä eli Vaivasvatu Manun manvantarassa. Jos tässä puhuttaisiin edellä olleista manuista, pitäisi puhua kuudesta henkisestä esi-isästä. Sanaka ja nuo kolme kieltäytyivät luomasta; muut henkiset voimat (pojat) suostuivut tähän; sen tähden, kun tässä on puhe ainoastaan neljästä manusta, joista ihmissuku on saanut alkunsa, olisi ristiriitaista niihin laskea myös näitä neljää.
Krishna kuuluu viidenteen päärotuun; hänen kuoltuaan alkoi kali-yugan, pimeyden aikakausi, joka kestää 432 000 vuotta. Siitä on nyt kulunut 5 000 vuotta.
7. "Siinä ei auta mikään etsiminen, tutkiminen ja tiedusteleminen, sillä jokaisen henki näkee ainoastaan oman sisimpänsä, sekä siinä sen, mikä häntä innostaa." (Jakob Böhme, Sendbriefe, 11. 3.)
11. Mitä auringon valo, lämpö ja voima on luonnon elämälle, sitä on jumalallisen viisauden auringon valo, tahto ja voima henkiselle elämälle; kuten mitä suurin oppi luonnon valosta ei meitä ollenkaan hyödyttäisi, jos ei valoa löytyisi, yhtä vähän saattaa pelkkä tieto henkisestä elämästä ihmistä hyödyttää, jos hän ei sen voimaa itsessään tunne. Ihminen ei voi luoda luonnollista eikä henkistä valoa; ansiottaan hän ne saa.
"Jumala ei rakasta muuta kuin itseään, tai hänen kaltaistaan kaikissa kappaleissa. Ei koskaan hän ole alistunut, eikä hän koskaan yhdisty vieraaseen vaan ainoastaan omaan itsenäiseen tahtoonsa. Missä jumala löytää oman tahtonsa, siihen hän koko olennollaan yhdistyy." (Eckhart)
20. Sielu on se voima, joka, elimien avulla sisäisen yhteytensä kautta ruumiin kanssa, johtaa elämän. (Eckhart)
21. Aditya, henkinen aurinko. Vishnu, Logos, jumalallinen sana, järki. Maritshi, myrskyn henki. Soma, kuu, sikiämisvoiman vertauskuva, kasvullisuuden kuningatar.
22. Sâma-Veda, sisältää pyhät ylistyslaulut, hymnit. Vâsava, sama kuin Indra, on näkyvän maailman (kosmos) ylläpitäjä ja holhoja. (Indra, itä; Yama, etelä; Varuna, länsi; Kuvera, pohjoinen.)
23. "Rudrat, taivaalliset olennot. Shânkara, Shiva; [Shiva, Mahayogi; kaikkien Intian mystikoiden suojelija. Hänestä syntyvät Brahmâ-rudrat; salaperäisessä mielessä kuvataan näitä kiljuvina ja kauhistuttavina ihmisten intohimojen ja fyysisten aistien kukistajina; himot alituisesti estävät sisäisen, ikuisen ihmisen henkistä kehittymistä ja varttumista. (Enkeli Mikael) Shivan vastakkaisuus on Vishnu, ylläpitäjä (enkeli Georg, joka voittaa lohikäärmeen). Shiva ja Vishnu ovat henkisen sekä fyysisen luonnon uudestisynnyttäjät.] Yakshasat ja rakshasat, puolittain inhimilliset olennot, henget, jättiläiset (demonit). Vittesha, tulen alkuvoima. Ilkeälle jumala ei ilmennä itseään rakkautena, vaan vihan liekkinä." (J. Böhme)
Vasut, aiemmat voimat. Meru, uskon (henkisen vakaumuksen) vuori (henkisen jalouden vertauskuva).
24. Bhrihaspati, ylimmäinen pappi. Skanda, sodanhenki, murhan enkeli.
25. "Bhrigu, suurin viisaista. Hiljainen, levollinen alistuminen on korkein rukouksen muoto. Sanoilla rukoileminen on ainoastaan henkisen, salaisen ihmisen ajatuksien keskittämistä." (Eckhart)
26. Ashvattha, pyhä elämän puu. Nârada, korkealla jumaluuden asteella oleva henki. Gandharvat, taivaalliset laulajat; sopusointuisuus, harmonia. Kapila, tunnettu filosofi.
27. Uchchaishravas, ratsu, jolla Indra [Indra, ilman ja ukkosen voiman vertauskuva.] ratsastaa, voiman symboli. Amrita, kuolemattomuuden neste. Airâvata, Indran elefantti, viisauden ja suuruuden symboli. Hallitsija, tahtoo sanoa: se auktoriteetti, laillistuttava voima, joka tekee hänestä hallitsijan.
28. Kâmadhuk, hedelmällisyyden vertauskuva. Kandarpa, rakkauden jumala. Vâsuki, käärmeiden kuningas, tietämisen eli tiedon symboli.
29. Nâgat, viisauden opettajat. Ananta, tuhatpäinen käärme, astraalitason (intelligenssin, neron) valo. Aryamân, ensimmäinen ihminen (Adam). Yama, henkisesti kuolleiden tuomari.
30. Daityat, puoli-inhimilliset olennot. Prahlâda, maagien [maagit, luonnon salaisten voimien tuntijat ja käyttäjät. (Musta ja valkonen magia)] kuningas. Vainateya, kotka, vapauden symboli.
31. Rama, eräs avatâra. [Avatâra, jumalallinen ruumiillistuminen. Korkea olento; tullut maailmaan opettamaan ja vapahtamaan ihmiskuntaa. Esim. Krishna, Buddha, Zoroaster, Jeesus.] Makara, haikala, kaikkinielevän ajan symboli. Gangâ, ikuisuuden symboli.
35. Brihatsâman, erittäin pyhä Vedakirjojen osa. Gâyatri, mantrat, Vedakirjojen säkeet, erityistä tarkotusta varten. Mârgashirsha, hedelmäntuova kuukausi.
36. Noppapeli, pettäjän suurin ihanne.
37. Vâsudeva, maailmankaikkeuden herra. Dhananjaya, ihminen, jaloin luontokappaleista, luonnon kruunu, jolle kaikki luonnollinen on mahdollinen. Vyâsa, maallisesti, aineellisesti viisas. Ushana, opettaja.
39. "Jumala on kaikkien olentojen todellinen olento. Hänelle, kaikessa toiminnassaan, ei ole ajallisuuden tai muuntuvuuden varjoakaan. Kaikki rajat ja kaikki loppuvaisuus ovat Hänelle olemattomat; Hänen toimintansa on välitön ja yksinkertainen; siinä on Hänen kaikkivoipaisuutensa, mahtavuutensa, ettei Hän tarvitse minkäänlaisia keinoja ja välikappaleita saattaakseen jotakin ilmoille. Koska Jumala on maailmankaikkeuden järki, sen tähden Hän on myös hyvyys. Hänen olentonsa ja Hänen luontonsa on rakkaus. Täydellisenä tahtona Jumala on pyhyys, oikeus, huolenpito; hänen viisautensa ja todellinen vanhurskautensa ovat yksi ja sama. Jumala ei toimi mitään ehdon pakosta, vaan siitä syystä, että Hänen täytyy; muussa tapauksessa Hän kieltäisi oman itsensä ja Hänen pitäisi lakkauttaa olemassaolonsa, ja tämä olisi itsessään järjetöntä, jotakin aivan käsittämätöntä." (Eckhart)
11. keskustelu: Jumaluuden muodon ilmennys
Bhagavad Gitan sisällysluettelo
Etusivu Eri uskonnot