Hartmannin kommentaariot ja alaviitteet on sijoitettu kunkin keskustelun loppuun. Tietyn säkeen kommenttiin pääsee säkeen lopussa olevasta hakasulkulinkistä (ja takaisin säkeeseen pääsee klikkaamalla kommentin edessä olevaa numeroa).
Kommentit ovat Hartmannin omia huomautuksia tai hänen valitsemiaan poimintoja joiltakin filosofeilta ja mystikoilta, muutama suomentajankin (Martti Humun) huomautus mahtuu joukkoon. Lyhyet, käsitteistöä selventävät alaviitteet ovat merkitty tekstin yhteyteen *:llä ja niitä pääsee lukemaan samalla tavoin kuin kommentteja.
Harmaa teksti ei siis kuulu varsinaiseen Bhagavad Gitaan.
Yhdestoista keskustelu
Jumaluuden muodon ilmennys
Jumalan persoonallisuus käsittää kaikki muodot ja kaikki toiminnat. Niissä ilmenee Hänen kaikkivaltias mahtinsa ja voimansa.
1. Arjuna
Tämä korkeinta salaisuutta, Itseä, koskeva sana, jonka Sinä olet minulle sääliväisyydessäsi puhunut, on päästänyt minut harhasta.
2. Sillä Sinulta, oi Lootussilmäinen,*1 minä olen yksityiskohtaisesti kuullut, mikä on kaikkien kappaleiden alku ja loppu, sekä Sinun katoamattoman suuruutesi. [2]
3. Oi korkein Herra,*2 niin kuin sinä, oi paras olennoista, olet minulle selittänyt oman Itsesi, samoin haluaisin minä nähdä kaikkivaltiaan muotosi.
4. Jos, oi Voimallisin, pidät minua mahdollisena sitä näkemään, niin, oi joogan herra, näytä minulle katoamaton Itsesi.
5. Siunattu Herra sanoo:
Katso, oi Pârtha, Minun muotoani satakertaisena ja tuhatkertaisena, taivaallisena, joka ilmenee moninaisissa laaduissa, väreissä ja monenluontoisena.
6. Katso Adityoja, vasuja, rudroja, kahta kaksikasvoista Ashvinaa kuin myös Maruttia. Näe, oi Bharata,*3 monia ennen näkymättömiä ihmeitä. [6]
7. Tässä, tänä päivänä, saat nähdä koko maailmankaikkeuden; niin hyvin liikkuvat kuin liikkumattomatkin kokonaisuutena, ykseytenä, muodostavat Minun ruumiini, oi Gudâkesha; kaikki, mitä haluat nähdä, sisältyy siihen.
8. Mutta maallisella silmälläsi et voi Minua nähdä. Minä annan sinulle henkisen silmän. Katso Minun ykseyteni joogaa (korkeinta, salaperäisintä muotoani). [8]
9. Sanjaya:
Kun mahtava Herra, suuren joogan Kuningas, Hari tämän oli puhunut, hän ilmensi Parthalle (maanpojalle) oman korkeimman hallitsijamuotonsa. [9]
10. Hän ilmeni monikasvoisena ja -silmäisenä, monipuolisena, ihmeellisenä, varustettuna jumalallisilla koristeilla ja taivaallisilla voimilla. [10]
11. Ihmeellisesti puettuna ja seppelöitynä, tuoksuen taivaallisilta hajuilta, kirkkaana, loppumattomana, kaikkinäkevänä Jumalana, hän suuntasi kasvonsa kaikkialle.
12. Jos tuhat aurinkoa taivaalla yhtaikaa syttyisi liekkiin, niin ne eivät riittäisi osoittamaan tämän mahâtman herruuden loistoa.
13. Nyt Pandâva*4 näki koko maailmankaikkeuden, joka on sangen moninainen ilmennyksissään, yhtenä ainoana ykseytenä, vaikka se jumalien (voimien) erinäisissä muodoissa ilmenee moniosaisena. [13]
14. Silloin Dhananjayan*5 täytti hämmästys; hänen hiuksensa kohosivat pystyyn; ja kumartaen päänsä, kämmenet yhteenliitettyinä, hän puhui Korkeimmalle:
15. Arjuna:
Sinun muodossasi, oi Jumala näen kaikki jumalat*6 ja elävien olentojen kaikki asteet. Brahmâ, Herra, joka istut lootusistuimellasi, Sinussa näen rishit, käärmeet ja kaikki jumalat. [15]
16. Lukemattomat suusi, käsivartesi, silmäsi ja rintasi; Sinut näen kaikkialla, rajattomassa muodossasi. En näe alkua, keskikohtaa enkä loppuasi, Rajaton Herra, rajattoman muotosi vain näen. [16]
17. Loistoisa, kaikkikäsittävä on komeutesi. Näen kiekon, valtikan ja kruunun; kirkkaana tulevana, häikäisevänä kuin aurinko. Kaikilta suunnilta mittaamattomana valon kirkkautena, näen Sinut, Kuolematon. [17]
18. Korkeampi kaikkia ajatuksia, katoamaton, kaikkeuden sydän, kuolemattomien lakien*7 holhooja. Kaiken olemassa olevan perusta olet Sinä ikuinen, katoamaton, sen näen.
19. En alkua, en keskustaa, enkä loppuasi näe; ikuinen olet Sinä teoissasi ja voimassasi. Silminäsi on aurinko ja kuu, kasvosi paistaa kuin pyhä tulenliekki.
20. Valosi täyttää maailmat ja taivaat ja kaikki niiden väliset piirit; Kolmet maailmat nöyryydessä kumartuvat,
Oi Mahtava, yksi ainoa, ikuinen, sinun pelottavan, ilmenneen muotosi edessä! [20]
21. Sinun kauhistuttavaa muotoasi pakenevat surat; kämmenet yhteenliitettyinä, peloissaan monet heistä Sinua rukoilevat; Maharshin sekä Siddhan laumat sanovat: "Kaikkein Pyhin!" Laululla he Sinua ylistävät. [21]
22. Rudrat, vasut, sâdhyat ja adityat, vishvat, ashvinit, marutsit, ushmapat, gandharvat, yakshat, siddhat, asurat*8 katselevat Sinua ihmettelevissä joukoissa. [22]
23. Mahtava muotosi monine suineen ja silmineen, pitkine käsivarsineen, lukemattomine varpaineen ja jalkoineen, leveine rintoineen, julmine hampaineen sen, niin kuin minäkin, näkevät maailmat kauhistuneina.
24. Säteilevänä, taivaankaaren värisenä Sinä taivasta kosketat. Sinä avaat suusi ja suuret silmäsi loistavat. Sisin itseni, Sinut nähtyäni, vapisee, Voimani ja rauhani häipyy, oi Vishnu.
25. Ajan kuluttavien liekkien kaltaisina hampaasi näen hajallaan, pystyssä ammottavassa kidassasi;*9 En missään turvaa tunne, en suojaa löydä. Oi Jumala, armahda minua! Sinä maailmojen turva!
26. Dhritarashtran*10 pojat, ja heidän joukossaan kaikkien näiden maiden kuninkaiden laumat: Bhishma, Drona, Sûtan kuninkaallinen poika ja koko armeijamme kaikki jalot sotilaat -
27. Päistikkaan he syöksyvät ammottaviin kitoihisi, joiden julmat hampaat ovat kauheat nähdä. Muutamat tarttuvat hampaittesi väliin ja heidän päänsä murskaksi jauhautuvat. [27]
28. Niin kuin jokivirrat rajusti pauhaavat ja juoksevat valtameren syliin, samoin hätäisinä, Sinun leimuaviin suihisi syöksyvät nuo mahtavat maapiirin herrat.
29. Niin kuin hyttyset kiireesti lentävät leimuavaan tuleen, pudotakseen kuolleina maahan, niin nämä maailmatkin äkillisessä nopeudessaan syöksyvät suihisi kuollakseen ja kadotakseen.
30. Joka taholta, kaikkinielevänä, tulikielisenä Sinä kaiken syöt ja ihmiskunnan nielet. Sinun kunniasi täyttää avaruuden; maailma palaa, Vishnu, leimuavissa säteissäsi.
31. Itsesi näytä, mikä kauheuden muoto Sinä olet? Sinua palvelen, armahda minua, oi Korkein! Sisimmän olentosi nähdä haluaisin, tuntea tahtoisin; tämä Sinun muotosi minua kauhistuttaa.
32. Siunattu Herra sanoi:
Aika olen minä, joka maailman teen toivottomaksi, joka ilmennyt olen maan päällä ihmisiä surmatakseni. Ei yksikään näistä sotilaista, taisteluun järjestyneistä, kuolemaa vältä; sinä yksin olet eloon jäävä. [32]
33. Sen tähden nouse, voita itsellesi maine, voita vihollisesi ja nauti avarasta vallasta. Minä olen jo heidät voittanut; ole sinä nyt ulkonaisena, vasenkätisenä syynä.
34. Dronan ja Bhisman ja Jayadrathan, Karnan ja kaikki muut sotilaat tässä olen Minä jo kuoliaaksi lyönyt. Pelotta siis hävitä, taistele! Sinä olet murtava kilpailijasi kentällä.
35. Sandjaya:
Kun Arjuna kuuli nämä Keshavan sanat, liitti hän hartaudella kämmenensä yhteen, kumarsi päänsä ja puhui vapisten ja täynnä pelkoa Krishnalle:
36. Arjuna:
Hrishikesha! Oikeudella maailma Sinun valoasi ja herruuttasi ylistää. Rakshasat pakenevat peläten pois, siddhojen laumat lankeavat maahan edessäsi.
37. Sinulle kuuluu maine, Sinä maailmojen Itse, Korkeampi Brahma,*11 Sinusta olemassaolo on puhjennut. Ääretön olet Sinä, kaikkien maailmojen asunto. Kuolematon, Sat-Asat-Tat, ikuinen. [37]
38. Sinä olet korkein, kaikkien luoja, koko maailmankaikkeuden suurin elämä;
Sinä olet tieteiden tiede, totuus ja sen tunteminen, loputon muodossasi, kaikkien olentojen perusta ja alku.
39. Sinä olet Vâyu, Agni, Kuu, Yama, Varuna, Isä, kaikkien Suuri Herra; pyhyys, pyhyys on Sinun. Lakkaamatta ja loppumatta Sinun. [39]
40. Sinun olkoon kunnia korkeudessa ja maassa. Kaikilta tahoilta olkoon kunnia Sinun, oi Kaikkeus. Loppumaton mahdissa, loppumaton voimassa, Sinä olet kaikkeus ja Sinä ylläpidät kaikkeuden.
41. Kun minä kutsuin Sinua ystäväkseni, ja huusin: "Oi Yâdava, oi Krishna, ystävä!" enkä vielä tuntenut Sinun majesteetillisuuttasi, joko rakkauden tai kevytmielisyyden lumoamana; -
42. jos minä en Sinulle alituisesti liene kunnioitusta osoittanut leikkiä laskiessani, istuessani, maatessani taikka seistessäni, yksinäni tai seurassa, oi Pyhä, anna se anteeksi, ikuinen Herra!
43. Maailmojen Isä; kaikkien olentojen, liikkuvaisten ja liikkumattomien, Herra. Maailman Guru*12 ja kaiken viisauden lähde. Ei ketään ole Sinun vertaistasi. Äärettömän suuri olet voimassasi.
44. Sen tähden laskeudun eteesi ja huokaan, oi Herra, siunaa minua. Niin kuin isä pojalleen, ystävä ystävälleen, rakastettu rakastetulleen - niin ole Sinä minulle hyvä.
45. Nähtyäni Sinun ennen näkemättömiä ihmeitäsi on sydämeni iloinen, ja kuitenkin se pelkää. Näyttäydy jälleen, oi Jumala, minulle entisessä muodossasi. Armahda, oi jumalien Jumala, kaikkien maailmojen asunto!
46. Niin kuin ennen näin Sinut, tahtoisin Sinut nähdä, kruunu päässä, valtikka ja kiekko kädessä. Nelikäsivartinen Luoja, ilmenny minulle jälleen, oi Herra! Tuhatkäsivartinen, laskematon muodoissasi. [46]
47. Siunattu Herra sanoi:
Oi Arjuna, Minun mystisen mahtini avulla sinä olet nähnyt Minun muotoni; loppumattomana, loistavana, itseensä kaikki sulkevana. Ei koskaan ole kukaan ennen sinua sitä nähnyt.
48. Ei Vedojen tutkiminen, ei uhrit, ei ajatukset, ei hyvät työt, eikä katumuksen teko voi sitä Kurulle*13 näyttää, Sinä yksin olet sitä katsellut. [48]
49. Älä hämmästy, äläkä pelkää tätä Minun kauhistuttavaa muotoani. Ole pelosta vapaa. Iloisella sydämellä katso Minua jälleen tutussa muodossani.
50. Sanjaya:
Sen jälkeen kun Vâsudeva oli näin Arjunalle puhunut, hän ilmestyi jälleen entisessä muodossaan; ja Mahâtma lohdutti tuota pelästynyttä ottamalla uudelleen rakastettavan muotonsa.
51. Arjuna:
Kun minä taas näen Sinut rakastavassa ihmiskunnassasi, oi Janârdana, niin rauhoitun, ja entinen rohkeuteni palaa.
52. Siunattu Herra sanoi:
Tätä näkemääsi muotoani on vaikea nähdä. Jumalatkin haluavat alituisesti sen nähdä.
53. Ei Vedojen lukemisen, ei ankaran elämäntavan, ei almujenannon, eikä uhrilahjojen kautta Minua voi sellaisena nähdä.
54. Vaan, Arjuna, se joka yksinomaan Minua rakastaa, voi Minut nähdä hengessä ja totuudessa ja tulla osalliseksi Minun olemuksestani, oi Parantapa.
55. Joka kaiken tehtävänsä tekee Minulle; jonka korkein hyvä Minä olen; joka on vapaa himoista eikä vihaa ainoatakaan olentoa, hän tulee Minun luokseni, oi Pândava.
Näin loppuu Bhagavad Gîtân kunniakkaissa Upanishadeissa Ikuisen tuntemista, joogaa koskevassa kirjoituksessa Shri Krishnan ja Arjunan välisessä vuoropuhelussa yhdestoista keskustelu, jonka nimi on:
Universaalisen muodon näkemisen jooga.
XI keskustelun alaviitteet:
*1. Lootus, Nymphâe lootus, valkoinen, upea kukka; kasvaa vedessä. Ennen vanhaan pyhitetty Isis-jumalattarelle. Toinen laji kasvaa villinä pohjois-Afrikassa. Hedelmät ovat luumujen näköiset; hyvänmakuiset. Tässä vertauskuva puhtaudesta.
*2. Ishvara, Herra; maailmankaikkeuden hallitsija.
*3. Bharata, sotilas, ihminen.
*4. Ihmisen eri nimitykset tässä teoksessa ovat: Arjuna, ihminen; Dhananjaya (tuli) valaistunut; Kuntinpoika, sielu; Bharata, sotilas, jousella ampuja; monikäsivartinen, merkitsee erinäisiä kansakuntia ja heimoja; pitkäkäsivartinen, hänen henkensä, korkeamman minänsä kuolemattomuutta; Partha, maan asukas; Prithanpoika, maan, tomun lapsi ym., missä mielessä milloinkin henki ihmistä puhuttelee. Suomentaja.
*5. Ks. edellinen alaviite
*6. Voimat, henget, oliot, olennot.
*7. Dharma.
*8. Yliaistillisen maailman eri asteilla olevien olentojen nimitykset.
*9. Näillä lauseilla on syvä henkinen merkitys. En kuitenkaan voi niitä näin pienessä teoksessa lähemmin selvittää. Suomentaja.
*10. Ruumis elimineen, aisteineen, himoineen.
*11. Brahma on joko: persoonaton, käsittämätön, kaikkitäyttävä periaate eli Se; tai Brahmâ, luova voima, miehinen periaate eli Hän. Tässä on tarkoitettu Parabrahmania eli Brahman takana olevaa iäistä jumaluuden olemusta; siitä on puhjennut Brahmâ eli Logos, sana, ajatus, järki.
*12. Guru, opettaja.
*13. Kurut, kuolevaiset; pândavat, kuolemattomat.
XI keskustelun kommentaariot:
2. Joka sana tässä jumaluuden olemuksen laulussa kuvaa itse kunkin asian henkistä puolta. Tästä kirjasta ovat brahmiinit vuosituhansien kuluessa sepittäneet monenlaatuisia selvityksiä; näin pienessä teoksessa on kuitenkin mahdotonta tehdä kaikista selvää. Tässä kirjassa selvitetään vain lyhyesti vaikeatajuisimmat sanat ja asiat. Suomentaja.
6. Adityat, vasut ja rudrat, voimat, henget, enkelit (henkisten ajatusten ja voimien ruumiillistumiset). Ashvina, auringon kaksoislapset (päivä ja yö). Kaksi: fyysinen ja henkinen. Marutit, taivaallisen ilman liikkeellepanijat. Nämä kaikki kuvaavat erinäisiä taivaallisia olentoja, voimia.
8. Esihistoriallinen "ihminen", jonka luonto oli eetterimäinen, omasi paljon korkeampia henkisiä huomioonottamiskykyjä, kuin nykyinen, aineellinen ihminen. Tämä kyky on kuitenkin nytkin jokaisessa ihmisessä uinuvana, mutta kun ihminen saavuttaa korkeamman tietoisuuden, hänessä herää uudelleen eloon korkeampi eli henkinen huomioonottamiskyky.
9. Hiranya-garbha (kultamuna), Hari ja Shankara ovat kolme jumaluuden olemuksen puolta eli aspektia (hypostaasia, "Avastha", jumaluuden persoonaa). Hari (Vishnu) on tuon ilmenneen korkeimman hengen henki, jolla nimityksellä Prithivi, maa, tervehtii Vishnua (luojaa) hänen ensimmäisessä avatarassaan eli jumalallisessa inkarnaatiossaan. Ne ovat luoja (Brahmâ), ylläpitäjä (Vishnu, Hari) ja hävittäjä (Shiva) yliluonnollisessa, ajatellussa muodossaan; ne ovat nuo kolme jumalallista puolta siinä, mikä "ei katoa luotujen kappaleiden kanssa"; se on se: Achyuta, "kuolematon", eräs Vishnun monista nimityksistä. Puhdasoppinen kristillinen kirkko jakaa persoonallisen, luovan jumalansa kolmeen persoonaan, eikä tunnusta mitään korkeampaa jumaluutta. Luovaa jumalaa (eli jumalien (voimien) sarjaa) pitävät itämaalaiset filosofit "harhailmiöinä" (Bhrantidarshânatah), sellaisina, joka "ulkonaisen, harhauttavan näennäisyyden" tähden käsitetään aineellisen muotoiseksi. Nämä väärät käsitteet johtuvat itsekkään, persoonallisen, inhimillisen sielun (alempi viides prinsiippi) virheellisistä havainnoista ja kuvailuista.
Spencer [Herbert Spencer, engl. filosofi, synt. 1820, kuoli äskettäin. Hänen kirjansa The study of sociology on ilmestynyt 10 painoksena.] sanoo tästä kyllä ihanasti näin: "Se, joka pysyy muuttumattomana joukkojen paljoudessa, mutta yhä muuttuu muodoltaan näiden meidän aistiemme huomattavissa muovauksissa, joita maailmankaikkeus meille näyttää, on tuntematon ja käsittämätön mahti; sitä olemme pakotetut pitämään rajoittamattomana paikan ja aluttomana sekä loputtomana ajan suhteen." (Ks. H. P. Blavatsky, Salainen oppi I.)
"Suurin hallitsijamuoto (Ishvara, Herra, Luoja) on kaikkien olentojen ja voimien ykseys ja yhteisyys kokonaisuudessa. Ikuisuuden kirkkaassa peilissä, isän ikuisessa, oman itsensä tajunnassa, hän muodostaa oman itsensä kuvan, oman poikansa. Tässä peilissä kuvastuvat kaikki kappaleet; siinä ne ovat niin kuin jumala jumalassa. Näin on luomistyön kolmella "persoonalla" itse kullakin oma, erityinen tehtävänsä. Isä [Isä eli nero (Chit).] on "tyhjästä" luonut kaikki kappaleet; poika [Poika eli viisaus (Ananda).] on kaiken tulevan alkukuva; henki [Henki eli itseolevainen (Sat). Nämä Chit-Ananda-Sat ovat jumaluuden olemuksen kolme luonnonominaisuutta, jotka ilmenevät: nerona, viisautena ja ikuisena pysyvyytenä, so. jumaluuden olemuksena.] on rakennusmestari ja kaiken tulevan järjestäjä ajassa ja iankaikkisuudessa. Poikaan sisältyvät kaikkien kappaleiden ideat, ajatukset ja käsitteet; henki piirittää ja täyttää ikuisen maailmanjärjestyksen." (Eckhart)
13. Jokainen aurinkokunta (ja niitä on miljoonia) on olento, jonka sielu on "jumala" ja sen ruumis ilmennyt, näkyvä, fyysinen luonto.
15. Lootuskukka on kehityksen symboli; jumala on kappaleiden keskus; käärmeet (nâgat) ovat neron symboleja; jumalat, kaikkinaiset voimat (näkymättömät henkiset olennot); rishit, viisaat; käärmeet, viisauden opettajat, ikuisuuden symboli.
16. Silmät ovat toiminnan, elatuksen, ylläpidon ja havaintokyvyn symboli.
"Niin kuin aurinko, joka kirkkaissa laseissa kuvastuu, ja niissä näyttää ikään kuin se olisi moninainen, samoin kuvastuu yksi henki (sielu, âtma) erinäisissä ruumiissa ikään kuin moninaistuneena." (Maha Nirvana Tantra)
17. Sinun on mahti, voima ja herruus. Sinun on valtakunta, voima ja kunnia.
20. Shri Krishnan moninaiset nimitykset ovat: ajuripoika, vaunujen ohjaaja, kuolematon, ikuinen, voimallinen, mahtava, suuri, majesteetillinen, siunattu herra, kaikkivaltias, kaikkinäkevä, jättiläisten kuolettaja, korkea herra, valon antaja ym. aina sen mukaan miltä kannalta ihminen Hänet tuntee ja Häntä katselee.
21. Muotojen hävittäjänä ilmestyy jumala kauhistuttavassa muodossa. Silloin häntä nimitetään Shivaksi, kukistajaksi.
22. Henkisiä olentoja, joihin ylläolevat kuuluvat, on seitsemänlaatuisia, nimittäin 1) Arupadevat, muodottomat olennot, "jumalat", planeettaenhenget, enkelit (voimat). "Sinä teet enkelisi hengiksi ja palvelijasi liekehtiväksi tuleksi." 2) Rupadevat, jumalat, joilla on meille näkymätön muoto. 3) Elementaaliolennot, kuolleiden astraaliruumiit. 4) Mararupat, himojen ja intohimojen tuottamat oliot. 5) Asurat, elementaalihenget, asustavat elementeissä (alkuaineissa). 6) Luontokappaleiden muodoissa olevat henget. Eläimellistyneet ihmissielut. 7) Rakshasat, demonit ja "pirut".
27. Arjuna näkee jo edeltäpäin näiden muotojen katoavaisuuden.
"Jumalalla ei ole mitään ajanlaskua eikä aikaa; ainoastaan katoavaisilla on ajanlasku." (Eckhart)
32. Ihmisen todellinen olento on hänen jumalallinen luontonsa (korkeampi minä), joka on kuolematon; ainoastaan se, mikä ihmisessä on pysymätöntä, on muuntuvainen.
37. "Korkeampi kuin absoluuttinen ja tuntematon. Miettimisessä muuttuu luonto persoonaksi; silloin persoonaa kutsutaan 'isäksi'." (Eckhart)
Isä tulee vasta sen johdosta "isäksi" kun hän synnyttää pojan.
Sat, olevainen; Asat, ei-olevainen; Tat, kaikkeuden lähde.
39. Varuna meren, Vâyu ilman, Agni tulen ja Yama kuoleman sekä kuolleiden tuomari.
46. Yksi on kaiken perusta; yksi iankaikkinen: totuus. Vaan neljä on totuuden luku. Neljä on suurta totuutta. Ne ovat: 1) olemassaolon kärsimys ja kurjuus; 2) kärsimyksen syy, itsekkyys ja tietämättömyys; 3) kärsimyksestä vapautuminen itsekkyyden voittamalla; 4) vapautumisen eli pelastuksen tie.
48. Ainoastaan oman ilmentymisensä kautta se voi tulla tunnetuksi.
"Jos tahdon käsittää alkuni ja viimeisen loppuni, pitää minun tuntea jumala itsessäni ja itseni jumalassa." (Angelus Silesius)
12. keskustelu: Rukouksesta, hartaudesta
Bhagavad Gitan sisällysluettelo
Etusivu Eri uskonnot