K. I.

Jumalan silmä

Autuas se, jonka katse läpäisee Suuren Harhan. Autuas se, joka saa nähdä Jumalan.

Korkealla, kuolon varjojen tuolla puolen, loistaa Jumalan silmä. Ken siihen uskaltaa katseensa upottaa? Ei kuolevainen sen loistoa kestä, sillä "jos tuhat aurinkoa taivaalla syttyisi yhtä aikaa liekkiin, ne eivät riittäisi sen loistoa himmentämään". Ei kuolevainen uskalla luoda katsettaan sen syvyyden leimuavaan tuleen. Kauhussaan hän pakenisi. – Ainoastaan hengen silmä voi katsoa Jumalan silmään, jossa hän itse yhtenä ainoana ykseytenä ilmenee. Siinä silmässä tajuat koko maailmankaikkeuden elämän. Kun siihen katsot, tunnet koko maailmankaikkeuden tunteet, rakkauden ja luomisen riemun, uhrautumisen ilon, kuoleman ja elämän ihanuuden.

Onnellinen se, joka ymmärtää!

Tietäjä — maaliskuu 1911