Pekka Ervast

Raha

Raha, raha — sitä sanaa monet pelkäävät, joskin se toisille on ylen rakas. Varsinkin henkisten asioiden harrastajien kesken on aina ollut tapana kammoksua rahaa ja mieluimmin olla puhumatta siitä. On ajateltu ja tunnettu näin: hengen ja totuuden saamme lahjaksi Jumalalta, — kuinka siis sen yhteydessä voisimme ajatella rahaa?

Tällainen näkökanta edellyttää, että on jotakin, jota me ihmiset emme saa lahjaksi. Ja mikä se olisi? Tietysti jokapäiväinen leipämme, jota saamme syödä otsamme hiessä.

Totta on, että meidän on tehtävä työtä saadaksemme leipämme. Mutta luommeko leivän? Ei, luonto sen meille suo. Jumala meille leivänkin antaa, vaikka se on kovan työn takana.

Kuinka nyt on hengen ja totuuden tiedon? Saammeko sen lahjaksi ilman muuta? Kaikkea vielä: sekin on kovan työn takana — paljon kovemman. Ellemme etsi Jumalan valtakuntaa, ei sen portti meille avaudu. Ja niin tärkeä on hengen etsintä, että Jeesus kehottaa meitä ensin etsimään Jumalan valtakuntaa. Leipä on niin paljon vähäpätöisempi asia, hän sanoo, että se tulee kuin itsestään sitten.

Mutta juuri sen tähden, että henkinen elämä viisaiden ihmisten sanojen mukaan on korkeampi aineellista elämää, juuri sen tähden on selvää, että meidän on hyvin suoritettava läksymme aineellisessa elämässä, ennen kuin osaamme astua taivasten valtakuntaan. Jos halveksimme ainetta, lähestymme henkeä ylpeydellä. Jos vihaamme ainetta, emme saata olla pelkäämättä henkeä (Jumalaa). Jos himoitsemme ainetta, lähestymme henkeäkin vaativina, ja silloin henki pakenee. Ainoa pelastus on rakkaudessa. Rakkaus on puhdas ja epäitsekäs, rakkaus vapauttaa. Jos näemme aineessa hengen ilmennyksen, pidämme kätemme puhtaina ja etsimme henkeä. Silloin henki tulee ja sen mukana aineen kauneus.

Aineen symbolina nykyisissä yhteiskunnissamme on raha. Älkäämme rahaa himoitko, älkäämme sitä halveksiko tai vihatko. Raha on taikavoima, jossa meidän tulee nähdä hengen mahti. Jos eivät kätemme ole puhtaat, vie rahan henki meidät turmioon. Mutta jos lähestymme rahaa rakkaudella, palvelee mammona Jumalaa.

Raha on ankara opettaja. Tietämätön ihminen luulee, että raha on hänen alempaa minäänsä varten. Rahalla hän hankkii itselleen ruumiillisen elämän kaikkia nautintoja. Kun hän siitä lumouksesta on herännyt, on hänen opittava huolellisuutta, täsmällisyyttä, ehdotonta rehellisyyttä raha-asioissa. Kuinka houkuttelevaa on henkisesti vähän heränneelle ihmiselle olla leväperäinen raha-asioissa: hän ei huomaa, että raha on ensimmäinen koetuskivi, jonka avulla elämä häntä tutkii. Hän kuuntelee sydämensä ääntä ja pyyhkii monta kyyneltä kärsivien kasvoilta. Se luetaan hänelle ansioksi, mutta varokoon hän myös, ettei hän kevytmielisellä huolimattomuudella saa aikaan tuskia toisille. Vasta sitten kun hän on oppinut läpeensä täsmälliseksi, luotettavaksi ja rehelliseksi, voi hänestä tulla todellinen ihmisten auttaja.

Meidän henkinen elämämme ei ole riippumaton rahasta. Se kulkee rinnan rahan kanssa. Henkinen elämämme on suhteessa luonteeseemme. Raha on luonteemme mittapuu. Kun luonteemme vapautuu rahan orjuudesta, kirkastuu henkinen näkömme. Mutta vasta kun tulemme rahan herroiksi viisaudessa ja tiedossa, on Kristus kuninkaana meidän hengessämme.

Toimittajalta, Ruusu-Risti — lokakuu 1929


Etusivu Pekka Ervast