H. P. Blavatsky

Jehova on yksi Elohimeista

Jos meitä vaaditaan tilille siitä, että uskomme toimiviin jumaliin ja henkiin, vaikka hylkäämme persoonallisen Jumalan, niin vastaamme teisteille ja yksijumalaisille: myöntäkää, että teidän Jehovanne on yksi Elohimeista, niin me olemme valmiit häntä tunnustamaan. Mutta jos teette hänestä, kuten teette, Äärettömän, AINOAN ja Ikuisen Jumalan, niin me emme koskaan häntä tunnusta sellaiseksi. Kansallisjumalia on ollut monta; Ainoa Kaikkiallinen Jumaluus on prinsiippi, abstraktinen juuri-aate, jolla ei ole mitään tekemistä rajallisen muodon epäpuhtaan työskentelyn kanssa. Me emme palvele jumalia, me ainoastaan kunnioitamme Niitä itseämme korkeampina olentoina. Siinä me seuraamme Mooseksen säädöstä, vaikka kristityt eivät omaa raamattuaan tottele — lähetyssaarnaajat eivät varsinkaan. "Älä puhu pahaa jumalista" [englantilainen tekstinmukainen käännös] sanoo yksi heistä — Jehova 2 Moos. 22:28, mutta samalla 20. jakeessa sanotaan: "Se, joka uhraa jumalille eikä ainoalle Herralle, pitää kirottu oleman." Alkutekstissä on monikko ("jumalille" = "Elohim") ja Jehova on yksi Elohimeistä, kuten näkyy hänen omista sanoistaan I Moos. 3:22: "Ja Herra Jumala sanoi: katso, ihminen on tullut niin kuin yksi meistä." Sen tähden sekä ne, jotka palvellen uhraavat Elohimeille, enkeleille ja Jehovalle, että ne, jotka puhuvat pahaa kanssaihmistensä jumalista, ovat kummatkin paljon suurempia rikollisia kuin salatieteilijät tai mikään teosofi. Muuten monet jälkimäisistä haluavat uskoa yhteen tai toiseen "Herraan" ja he ovat aivan vapaat uskomaan kuinka mielivät.

Lähde: Salainen oppi I, s. 531


Etusivu

Salainen oppi

Teosofia