Mestarit ja Laura C. Holloway

KIRJEET 30 – 41

On ilmeistä, että nämä kirjeet kirjoitettiin ennen kirjeitä 4 – 20, jotka viittaavat Mrs. Hollowayhin.

C. Jinaradasa kirjoittaa:

"Miss Mary K. Neff tunnettiin hyvin eri intialaisille kouluille tekemistään arkistoista ja varsinkin työstään kahden vuoden aikana teosofisessa päämajassa Adyarissa, missä hän kortistoi kaikki T. S:n arkistoissa olleet kirjeet ja asiakirjat. Hän oli erityisesti omistautunut H.P.B:n toimien historiaan ja oli julkaissut kirjan Personal Memories of H. P. Blavatsky.

"Hän löysi New Yorkissa julkaistusta The Word -aikakauslehdestä artikkeleita Mrs Langfordilta [ent. Holloway] touko- ja kesäkuun 1912 numeroista. Ne sisältävät ohjeita, jotka hän sai Mestari K.H:lta… Julkaisen nämä kirjeet, koska ne sisältävät monia arvokkaita ohjeita kaikille, jotka ovat valmiita astumaan mestarien luokse johtavalle polulle."

KIRJE 30

Laura C. Holloway’lle (*)

Kun olette vanhempi chelaelämässänne, ette tule hämmästymään, jos ei toiveisiinne eikä edes syntymäpäiviinne ja muihin juhliin ja paastoihin kiinnitetä mitään huomiota. Sillä silloin olette oppinut antamaan oikean arvon Itsen ruumiskuorelle ja kaikille sen yhteyksille. Maallikolle syntymäpäivä on vain kahdentoista kuukauden loikkaus hautaa kohden. Kun jokainen uusi vuosi merkitsee teille askelta kehityksessä, kaikki ovat valmiita onnitteluihin; silloin puolestanne on jotakin todellista onniteltavaa. Mutta ennen sitä ette ole edes yhden vuoden ikäinen – ja teitä kohdellaan aikuisena! Yrittäkää oppia seisomaan vakaasti jaloillanne, lapsi, ennen kuin uskaltaudutte kävelemään. Koska olette niin nuori ja tietämätön okkulttisen elämän teistä, teille on helppo antaa anteeksi. Mutta teidän on pidettävä huolta teistänne ja pantava – – [luultavasti Upasika = H. P. B.] ja hänen oikkunsa ja päähänpistonsa kauas taustalle ennen elämänne ensimmäisen vuoden päättymistä chelana, jos haluatte nähdä toisen vuoden koittavan. Nyt järvi olemuksenne korkealla vuorella on yhtenä päivänä keikuttava rannaton ulappa, kun mielijohteen tai mielenvireen ryöppy pyyhkäisee sielunne läpi. Seuraavana se on peili, koska se tyynnyttää ja rauhoittaa vallat ’elämäntalossa’. Jonakin päivänä voitatte askeleen eteenpäin, seuraavana putoatte kaksi askelta taaksepäin. Cheluus ei hyväksy yhtään näistä muutoksista. Sen ensisijainen ja pysyvä ominaisuus on tyyni, vakaa, kontemplatiivinen mielentila (ei mediumistinen passiivisuus), joka on sovelias ottamaan vastaan psyykkisiä vaikutelmia ulkoapäin ja lähettämään omia sisältäpäin. Mielen voi saada työskentelemään sähkön nopeudella voimakkaassa kiihtymyksessä, mutta buddhia ei koskaan. Sen kirkkaalla alueella on tyyneyden aina vallittava. On järjetöntä ajatella ulkoista upasikaa [H. P. B.] tässä yhteydessä. Hän ei ole ’chela’… Te ette voi saada psyykkistä kykyä, ennen kuin psyykkisen heikkouden syyt on poistettu. Olette tuskin oppinut itsehillinnän alkeet psyykkisyydessä. Teidän eloisa, luova mielikuvituksenne herättää illusoriset olennot, jotka ovat muodostuneet hetkeä aiemmin mielenne lähteestä teidän tietämättänne. Toistaiseksi ette ole saavuttanut tarkkaa menetelmää paljastaa väärä oikeasta, koska ette ole vielä ymmärtänyt oppia kuorista.

K. H.

KIRJE 31

Laura C. Hollowaylle

Miten voitte erottaa todellisen epätodellisesta, oikean väärästä? Vain kehittämällä itseänne. Miten se tehdään? Aluksi suojelemalla itseä huolellisesti itsepetoksen syiltä. Ja tämän voitte tehdä viettämällä tietyn kiinteän hetken tai hetkiä joka päivä täysin yksin itsetutkiskelussa, kirjoittaen, lukien, puhdistaen motiivejanne, tutkien ja korjaten virheitänne, suunnitellen ulkoista elämäntyötänne. Nämä hetket pitäisi pyhästi varata tähän tarkoitukseen, eikä kukaan, ei edes läheisin ystävänne saisi olla kanssanne silloin. Vähitellen näkönne selkenee, huomaatte sumun hälvenevän, sisäisten kykyjenne voimistuvan, kiintymyksenne meitä kohtaan voimistuvan ja varmuuden syrjäyttävän epäilyt. Mutta varokaa liiaksi etsimästä suoranaista auktoriteettia tai nojautumasta sellaiseen. Meidän tapamme eivät ole teidän tapojamme. Harvoin osoitamme mitään ulkonaisia merkkejä, joiden avulla tunnistaa tai havaita. Luuletteko, että – – ja – – ja – – ovat neuvoneet teitä ilman meidän johdatteluamme? Mitä tulee U:hun [upasikaan], pidätte hänestä enemmän kuin arvostatte hänen neuvojaan. Te ette tajua, että kun hän puhuu meistä tai kuin meidän mukaamme, hän ei rohkene sekoittaa omia henkilökohtaisia käsityksiään niihin, joiden hän sanoo olevan meidän. Kukaan meistä ei rohkene tehdä niin, sillä meillä on säännöt, joita ei ole rikkominen. Oppikaa, lapsi, tarttumaan vihjeeseen, annetaan se kenen tahansa välityksellä. "Saarnoja voidaan julistaa jopa kivien avulla." Älkää olko liian innokas saamaan ’ohjeita’. Saatte aina sen, mitä tarvitsette, koska ansaitsette sen, mutta ette enempää kuin ansaitsette tai kykenette sulattamaan…

Ja nyt taistelujärjestys on asetettu; taistelkaa kunnon taistelu ja tulette ehkä voittamaan.

K. H.

KIRJE 32

Laura C. Hollowaylle [Holloway ilmoittaa, että hän esittää ainoastaan katkelmia, koska kirje on "liian henkilökohtainen julkaistavaksi".]

Okkultismin perusperiaate on, että jokainen joutava sana merkitään muistiin samoin kuin sellainen, joka on täynnä vakavaa merkitystä.

En voi tehdä mitään, ellette te auta minua auttamalla itseänne. Yrittäkää ymmärtää, että okkultismissa ei voi mennä taaksepäin eikä pysähtyä. Jokaisen eteenpäin otetun askeleen takana avautuu pohjaton kuilu.

K. H.

KIRJE 33

H. P. Blavatskylle

Kertokaa – [luultavasti L. C. H:lle] mahatmalta – että henkiset kyvyt edellyttävät ohjeita ja sääntöjä jopa enemmän kuin meidän mentaaliset lahjamme, sillä äly omaksuu paljon helpommin väärin kuin oikein. Olisi aina pidettävä mielessä tämä Tennysonin lause:

"Itsekunnioitus, itsetuntemus ja itsehillintä, nämä kolme ainoastaan johtavat elämää korkeimpaan voimaan."

Mutta tulee muistaa samalla itsepäisyyden äärimmäinen vaara, jos sitä ei säätele kolme edellä mainittua ominaisuutta, varsinkaan henkisen kehityksen kyseessä ollen.

Oppikoon hän hillitsemään itsepäisyyden ja liian suuren tunteellisuuden, niin hänestä voi tulla täydellisin Teosofisen Seuran vahvimpana pilarina.

K. H.

KIRJE 34

Laura C. Hollowaylle

Te haluatte saada ’hengen’ määritelmän, lapsi. Virtaava voima selittää sen, kuten minkä tahansa muun termin.

Miksi teidän pitää olla niin arka velvollisuutenne suorittamisessa? Ystävyys, henkilökohtaiset tunteet ja kiitollisuus ovat epäilemättä jaloja tunteita, mutta ainoastaan velvollisuus johtaa teidät kovasti kaipaamaanne kehitykseen. Yrittäkää osoittaa heille totuus viimeisen kerran. Pyydän teitä menemään – –. Pyydän teitä muuttamaan magnetismia niin vähän kuin voitte.

K. H.

KIRJE 35

Laura C. Hollwaylle

Heikot ponnistelut elämässä ovat todella kurjia verrattuna ikuisuuden (sana josta teillä tuskin on käsitystä) tuloksiin, ja kaikkien toimintojen kokonaissumma on merkityksetön tulevaisuuteen verrattuna. Mutta koska teillä on tämä tulevaisuus, jossa toimia ja saada aikaan, pitääkö teidän kieltäytyä menemästä nyt eteenpäin? Jakautunut luonne – epäröi ennen toimimista.

Kirja [Kirja, johon joissakin kirjeissä viitataan on Man: Fragments of Forgotten History. Se oli tuolloin valmisteilla. Se on tehty yhteistyössä Mohini M. Chatterjeen kanssa ja julkaistu v. 1885.] on tehtäväksi otettu projekti, miksi sitä ei viedä päätökseen? Sen olemassaolo riippuu teistä, sillä ainoastaan te voitte saada sen aikaan, eikä aineisto ole kenenkään toisen käsissä. Mutta jos kieltäydytte jatkamasta – älkää pettäkö itseänne väärin käsityksin, että olette kykenemätön tekemään sitä, minkä olette tehnyt.

Todellinen syy on luottamuksen puute, ja te olette vastuussa siitä vaikutuksesta, että sallitte muiden käyttävän teitä. Pitääkö teitä koetella vaa’assa ja havaita köykäiseksi? Palaatteko takaisin vanhoihin olosuhteisiin Amerikassa? Toiveemme on ottaa teidät pois niistä.

K. H.

KIRJE 36

Laura C. Hollowaylle

Suurin lohdutus elämässä ja ensimmäinen velvollisuus siinä, lapsi, on olla tuottamatta kipua ja aiheuttamatta kärsimystä ihmisille tai eläimille. Ei vaadi terävää älyä panna yhteen kaksi ynnä kaksi nykyisessä tilanteessa ja huomata sen tekevän neljä. Toisaalta meillä on yksi, joka on kärsinyt kovasti palvellakseen meitä ja liikettä; yksi, joka ei koskaan epäröinyt, ei koskaan tuominnut, ja jonka julkinen mielipide on nyt ristiinnaulinnut häpeäpaaluun [H. P. B.]. Aivan hänen oikealla puolellaan on yksi niistä, jonka puolesta hän on kärsinyt paljon; epäsuora syy siihen, silti se, joka ensi silmäyksellä saamansa väärän vaikutelman perusteella ei itse epäröisi epäillä häntä. Kuitenkin tämä mies on myös kärsinyt, hän ansaitsee huomioon ottamista, ja hänen pitäisi ratkaista epäilynsä. [Luultavasti A. P. Sinnett.] Viimeksi mainitun tyydyttämiseksi ja siten liikkeen auttamiseksi sen nykyisessä hyvin sekavassa tilanteessa me, joilta on kielletty kykyjemme käyttäminen eurooppalaisiin, voimme ainoastaan toimia chelamme tai sellaisen kuin H. P. B. välityksellä. Voimme päästä yhteyteen miehen kanssa vain näiden kahden kanavan kautta. Missä ovat ne chelat, jotka ovat kyllin voimakkaita auttaakseen meitä ilman omien kykyjemme apua? Yksi on tuhansien kilometrien päässä [Luultavasti Damodar K. Mavalankar], toinen, adepti [H. P. B.], on täällä. Vastaus edellisen kautta vaatisi kaksi kuukautta. Mutta hän [H. P. B.] kieltäytyy ehdottomasti antamasta itseään vastedes sellaisiin palveluihin. Hän on oikeassa. Hän vaatii sitä karmansa nimessä, eikä häntä voi sen vuoksi määrätä hänen tahtonsa vastaisesti. Hänen uhrautumisensa palkittiin kovin pahoin, ja olisi julmaa ja voiman väärinkäyttöä alistaa hänet uusiin vainoihin.

K. H.

KIRJE 37

H. S. Olcottille

– – [L. C. H.]:n pitäisi löytää omasta intuitiostaan kaikki tarvittavat todisteet, että me [mahatmat] olemme tyytyväisiä hänen kirjaansa, hänen ensimmäiseen yritykseensä selittää okkulttista oppia. Olkaa hänelle aina ystävällinen ja veljellinen. Hän on rehellinen, vilpitön, jaloluonteinen ja täynnä innostusta. Älkää kritisoiko. Hänen virheensä ovat hänen ja teidän maanne virheitä.

K. H.

KIRJE 38

Laura C. Hollowaylle

Upasika [H. P. B.] on sairas, joten teidän täytyy tehdä kuten minä määrään. Lukekaa ne ääneen hänelle [jo valmiit Man-kirjan luvut], tai antakaa Mohinin tehdä se, peräkkäin, helpottaaksenne itseänne, ja H. S. O:lle. ’M’ seuraa sitä D. K:n [Djual Khoolin] kanssa ja pysäyttää teidät hänen [H. P. B.] välityksellään, kun korjaus on tarpeen. Olette tehnyt hyvää työtä, lapsi. Olen tyytyväinen. Olkaa vahva. Älkää ajatelko kotia. Kaikki on hyvin mikä päättyy hyvin. Luottakaa tulevaan ja olkaa toiveikas.

K. H.

KIRJE 39

H. P. B:lle

Jättäkää hänet [L. C. H.] täysin yksin. Teillä ei ole mitään oikeutta vaikuttaa häneen kummallakaan tavalla. Joko hän lähtee tai jää, hänen myöhempi kohtalonsa on hänen omassa hallussaan. En voi vastata samoihin kysymyksiin yhä uudelleen. Sanoin hänelle "yrittäkää", enkä sano enempää. Voitte sanoa hänelle, että sellaiseksi, johon on niin voimakkaasti vaikuttanut jokin hänen mielialoistaan ja joka on väittänyt usein olleensa valmis lyhyellä varoitusajalla lähtemään Tiibetiin minua etsimään sanoen "Tässä minä olen, voitteko opettaa minua, Mestari", kunhan vain hän olisi tiennyt, että hän siten saavuttaisi etsimänsä tiedon, hän toimii huomattavan epäjohdonmukaisesti. Häntä järkyttää –:n magnetismi – tuleva kirje ja se jonka hän sai. En tahtonut vaikuttaa liian kovalta kieltäessäni kaiken yhteyden tällä hetkellä, ja tässä ovat seuraukset.

Jos hän ei ole vielä oppinut sitä okkultismin perusperiaatetta, että jokainen joutava sana merkitään muistiin samoin kuin jokainen sana, joka on täynnä vakavaa merkitystä, hänelle pitäisi kertoa yhtä paljon ennen yhden lisäaskeleen sallimista. En aio kertoa teille hänen tulevaisuuttaan, eikä teidän pitäisi yrittää nähdä. Tiedätte, että se on vastoin sääntöjä.

Joka tapauksessa te ette saa surra menetettyä kolmea kuukautta, teidän ja omia ponnistuksiamme, ja M:n ajan tuhlausta siinä tapauksessa, jos se kaikki päättyy epäonnistumiseen. Teitä autetaan, ainoa kärsijä on hän [L. C. H.] itse. Pahoittelen sitä syvästi. Jos vain voisin, kehittäisin tuota erittäin lahjakasta luonnetta, tyynnyttäisin ja rauhoittaisin ikuisen totuuden helmassa tuota herkkää sielua, joka aina kärsii itse aiheuttamistaan haavoista. En voi tehdä mitään, jollei hän itse auta minua auttamalla itseään. Yrittäkää saada hänet ymmärtämään, että okkultismissa me emme voi mennä taaksepäin emmekä pysähtyä, että jokaisen eteenpäin otetun askeleen takana avautuu pohjaton kuilu. Olkaa hänelle ystävällinen ja suopea, tapahtuu mitä tahansa. Hän kärsii, eikä kärsivällisyys ole koskaan ollut hänen ominaisuutensa. Hänestä piti tulla varsinainen chela, ennen kuin hän osoittautui edes sopivaksi kokelaaksi. "Minä en ole chela", hän sanoo jatkuvasti, eikä tiedä, että oli lupautunut sellaiseksi tietämättään ja ollessaan poissa ruumiistaan. "Voi, kunpa olisin ollut varma, että kirja tulee valmiiksi!" Todellako? Kuluttaessaan aikaa siihen, että murehtii lyhyttä jaksoa tulevaisuudessa, hän kadottaa tunnin tunnilta, päivän päivältä, sen sijaan että työskentelisi sen parissa nykyhetkessä ja saisi sen siten valmiiksi.

K. H.

KIRJE 40

H. P. B:lle

K. H:ta on mahdotonta vaivata joka hetki vähäpätöisillä asioilla. Tämän on loputtava. Miksi hän [L. C. H.] ei luota siihen mitä sanotte, vaan vaatii mestarien vahvistuksen. Häntä kehotettiin julkaisemaan se [Man-kirja] samaan aikaan täällä ja toisella puolella merta, mutta hän luottaa yhä vähemmän itseensä. Jos hän olisi noudattanut hänelle annettuja ohjeita, jos hän olisi välttänyt sen että tuli päivittäin magneettisen vaikutuksen alaiseksi, joka ensi kokemuksen jälkeen veti hänet alas näkijyyden korkealta tasolta mediumismin alhaiselle tasolle, hän olisi kehittynyt tähän mennessä riittävästi luottaakseen näkyihinsä. Kaikki te naiset olette zin zin -typeryksiä itsellenne, ja miellyttääksenne hyvää ja rakastavaa ystävää valmiit uhraamaan oman pelastuksenne.

Koti-upasika tulee huomaamaan, että kunnioittava ystävyys ei estä jääräpäisyyttä, kateutta ja mustasukkaisuutta. Patal-upasika [Patala, alemmat seudut] tulee pian vakuuttumaan kehityksen aikana tapahtuvista läntisen magnetismin sekoittavista vaaroista. Varoittakaa häntä vielä kerran, ja jos hän ei välitä – älkää enää varoittako. Jos pyytää neuvoa, sitä pitäisi noudattaa. Voitte sanoa hänelle, että jos hän asuu jonkin aikaa teidän luonanne, niin minä voin auttaa häntä K:n puolesta. K:lla ei varmasti ole juuri nyt aikaa. Eikö hän itse tuntenut, että istuttuaan lähellä – – puolisen tuntia hänen näkynsä alkoivat muuttaa luonnettaan? Eikö tämän pitäisi varoittaa häntä? Tietysti hän palvelee tarkoitusta ja tiesi sen – –:ssa, mutta kaksi muuta magnetismia saivat unohtamaan.

Viekää hänet mukananne Schmiechenille ja pyytäkää häntä katsomaan. Kyllä, hän on hyvä ja puhdas ja chelan kaltainen, mutta veltto sydämensä hyvyydessä. Sanokaa Schmiechenille, että häntä autetaan. Ohjaan itse hänen sivellinkättään K:n muotokuvan hyväksi. [Katsokaa kuvaus tästä tapahtumasta Langfordin (Laura C. Hollowayn) artikkelista, joka on painettu uudelleen syyskuun 1948 The Theosophistissa, vaikka hän selvänäköisyydessään sekoitti Mahatma M:n ja Mahatma K. H:n. (Katsokaa Mestarien kirjeet A. P. Sinnettille, Lahden Minerva 1997, s. 456.)]

M.

KIRJE 41

Laura C. Hollowaylle

Rohkeus ja uskollisuus, rehellisyys ja vilpittömyys aina kiinnittävät huomiomme. Jatkakaa, lapsi, samaan malliin. Taistelkaa vainottujen ja vääryyden puolesta, niiden, jotka uhrautumisensa vuoksi ovat tulleet avuttomiksi Euroopassa tai Kiinassa. Kirjoitan teille hänen [H. P. B.] kauttaan, mutta en, jollette pidä uskollisesti salaisuutta omana tietonanne. Voitte näyttää kirjeet, mutta ette voi koskaan paljastaa tapaa jolla ne tulivat teille. Teidän on lupauduttava juhlallisesti tälle vaikutukselle ennen kuin aloitan. Siunauksia teille, lapsi, ja pysykää erossa kuorista.

K. H.

KIRJE 42

[Tämä kirje lienee ote Mestarien kirjeet -teoksessa julkaistusta kirjeestä, ks. Mestarien kirjeet A. P. Sinnettille, kirje nro 134 (VMK 64), s. 468 – 469.]

A. P. Sinnettille

On kuitenkin henkilöitä, jotka ilman mitään ulkonaisia merkkejä itsekkyydestä ovat erittäin itsekkäitä sisäisissä henkisissä pyrkimyksissään. Nämä seuraavat kerran valitsemaansa polkua silmät suljettuina kaikkien muiden paitsi itsensä edulle, eivätkä näe mitään omalla persoonallisuudellaan täyttämänsä kapean polun ulkopuolella. He ovat niin kovasti uppoutuneet oman oletetun "oikeamielisyytensä" miettimiseen, että mikään ei voi koskaan ilmetä heille oikeana heidän oman näköpiirinsä keskiön ulkopuolella, jota on vääristänyt heidän omahyväinen mietiskelynsä ja heidän arviointinsa oikeasta ja väärästä. Voi, sellainen on meidän uusi yhteinen ystävämme L. C. H. "Oikeus sinussa on alhaista, vääryys kirousta", sanoi Herramme Buddha sellaisille kuin hän. Sillä oikea ja väärä "pettävät niitä, jotka rakastavat itseään" ja muita ainoastaan suhteessa saatuihin etuihin – vaikka nämä edut olisivat puhtaasti henkisiä.

"Okkulttisen maailma" -kirjanne lukeminen herätti hänet noin 18 kuukautta sitten kiihkeään, hysteeriseen uteliaisuuteen ja myöhemmin Esoteric Buddhismin lukeminen intomieliseen kateuteen, joten hän päätti "löytää totuuden", kuten hän asian ilmaisi. Hän tahtoi joko itse tulla chelaksi – kaikkein ensimmäiseksi, kirjoittaakseen kirjoja, siten himmentäen "maallikkokilpailijansa" [A. P. Sinnettin], tai tehdä tyhjäksi koko petkutuksen, minkä kanssa hänellä ei ollut mitään tekemistä. Hän päätti matkustaa Eurooppaan ja etsiä teidät käsiinsä. Hänen ylikiihtyneen mielikuvituksensa laittaessa naamion jokaisen harhailevan kummituksen ylle hän loi "oppilaan" ja sai tämän palvelemaan tarkoitustaan ja haluaan. Hän uskoi siihen vakaasti. Tässä ratkaisevassa vaiheessa aavistaessani uuden vaaran puutuin asiaan. Darb. Nath [Darbhagiri Nath -niminen chela] lähetettiin matkaan ja vaikuttamaan häneen kolmasti minun nimissäni. Hänen ajatuksiaan ohjailtiin tietyn ajan, hänen selvänäkykykynsä saatiin palvelemaan tarkoitusta. Jos hänen vilpittömät pyrkimyksensä olisivat voittaneet hänen alemman itsensä voimakkaan persoonallisuuden, olisin antanut T. S:lle loistavan avustajan ja työntekijän. Naisparka on luonnostaan hyvä ja moraalinen, mutta itse tuo puhtaus on niin kapeanlaatuista, luonteeltaan niin presbyteeristä, jos saan käyttää tuota sanaa, että se on kykenemätön näkemään itsensä heijastuneena missään muussa kuin hänen omassa itsessään. Hän yksin on hyvä ja puhdas. Kaikkia muita tulee ja pitää epäillä. Hänelle esitettiin yksi suuri pyyntö – hänen arvaamaton mielensä sallisi hänen hyväksyä vain sen, mikä oli muotoutunut hänen oman mallinsa mukaisesti.

Ja nyt hän tahtoo saada minulta kirjeen, joka sisältää uhkavaatimukseni ja ehtoni. Hän ei tule hyväksymään niitä, mutta tulee valittamaan katkerasti useille teidän joukossanne ehdottaen uusia vihjeitä ja vihjailuja sitä vastaan, jota hän väittää palvovansa. [H. P. B:tä.] Valmistautukaa. Hänelle tarjotaan lankkua pelastumiseen, mutta on vain vähän toivoa, että hän hyväksyy sen. Kuitenkin tahdon yrittää vielä kerran, mutta minulla ei ole oikeutta vaikuttaa häneen kummallakaan tavalla. Jos hyväksytte neuvoni, kieltäytykää kaikesta vakavasta kirjeenvaihdosta hänen kanssaan johonkin uuteen kehitykseen asti. Yrittäkää pelastaa "Man" [Kirja] lukemalla se Mohinin kanssa läpi ja poistamalla siitä väitetyt "oppilaan" inspiraatiot ja sanelut.

K. H.


Kirjeet on julkaistu kirjassa Letters from the Masters of the Wisdom. First Series. Sixth Edition 1988. Nämä kirjeet puuttuvat kirjasta Viisauden Mestarien kirjeitä (1870–1900). Ensimmäinen sarja. Kirjeiden numerointi on Letters from the Masters of the Wisdom -kirjan 1988 laitoksen mukainen ja voi aiheuttaa sekaannusta.

Suomennos Pirkko Carpelan 2008

(*) Henkilötietoja L. C. H:sta:

Laura Carter Holloway Langford (1843–1930), yhdysvaltalainen kirjailija. 1862 Laura Carter avioitui luutnantti Junius Brutus Hollowayn kanssa, josta myöhemmin erosi. 1870 Laura C. Holloway julkaisi ensimmäisen kirjansa. 1870-luvulla hän aloitti pitkäkestoisen kirjeenvaihdon New Lebanonin shakers-yhteisön vanhimman Anna Whiten kanssa. 1884 Laura Holloway saapui Lontooseen tutustuakseen teosofeihin. 1885 julkaistiin Hollowayn ja Mohini M. Chatterjeen kirjat Man: Fragments of Forgotten History ja Five years of Theosophy. Jälkimmäinen on valikoima The Theosophist -lehden artikkeleja ja vailla toimittajien nimeä. 1889 Holloway organisoi Seidl Society -nimisen musiikkiyhdistyksen. 1890 Hän avioitui eversti Edward L. Langfordin kanssa. L. C. Hollowayn muusta kirjallisesta tuotannosta mainittakoon The Buddhist Diet Book (1887) ja teosofishenkinen lastenkirja Atma Fairy Stories (1903).


Etusivu

Teosofia