H. P. Blavatsky

Uudenaikaisia apostoleita ja vale-Messiaita

Yhdysvalloissa elää tunnustettu Buddhan jälleensyntymä ja myös tunnustettu Kristuksen jälleensyntymä. Molemmilla on seuraajansa; molempia on haastateltu ja molemmat ovat sanoneet parastaan. Heillä – ja toisilla heidän kaltaisillaan – on ollut tavallisuudesta poikkeavat merkkinsä, valaistuksensa, tietonsa ja tapahtumansa, jotka huomattavasti ovat viitanneet tähän heidän lopulliseen kohtaloonsa. Onpa siellä täällä kuiskailtu yliluonnollisesta syntymästäkin. Mutta heiltä puuttui kirkasnäköinen silmä, joka kykeni asettamaan tosiseikat oikeille paikoilleen ja tulkitsemaan niitä oikein. Kuninkaita ja mahtavia herroja ilmestyy ja unien uneksijoita, mutta koskaan ei heidän keskellään ole profeettaa eli Danielia. Ja tulos on surullinen katsella, sillä jokainen näkyy asettavan kruunun omaan päähänsä.

Teosofia näytti, mikä oli totta, mikä valhetta näissä psyykkisissä kokemuksissa, saavutuksissa tai harhoissa, ja vaikkei se muuta tekisi, ansaitsisi se kiitollisuuttamme. Teosofia osoitti – ja todisti epäämättömästi muutamille –, että oli olemassa ihmisyystaso yläpuolella kaikkia niitä kykyjä ja voimia, joiden nojalla inspiroitu psyykikko saattoi uskoa olevansa erikoisesti maailmaan lähetetty. Se osoitti... että persoonallinen puhtaus, joka oli korkealla yläpuolella kaikkea kansanomaista puhtauden ihannetta, oli henkisen tiedon ja saavutuksen ehdoton ja oleellisin perusta. Se pyyhkäisi maan niiden surkuteltavien miesten ja naisten jalkojen alta, jotka ns. enkelein sanomia kuunnellen luulivat olevansa taivaan ja maan valittuja ja kutsuttuja suorittamaan yleismaailmallisia tehtäviä. Niiden hartaiden uudistajien katseelle paljastettiin jotakin, joka oli kuuluisuutta korkeampi: nimittäin totuus; jotakin, joka oli korkeampi yhden miehen ja yhden naisen henkisten sympatioiden puhtaimpaakin yhteyttä: nimittäin ihmissielun kuolematon yhteys Jumalan kanssa. Minne tahansa teosofia leviää, siellä on petettyjen mahdoton johtaa toisia harhaan, siellä pettyneiden mahdoton toisia seurata... Hypnoottiset ja astraaliset vaikutukset haihtuvat tieltä, ja taivas selkenee kyllin kirkkaaksi, jotta korkeampi valo loistaisi. Se vaientaa tutut huudot "kas tässä! ja kas tuossa!" ja selittää, että Kristus, samoin kuin taivasten valtakunta, on sisällä meissä... Sen tähden se on kaikissa suhteissa meidän aikamme todellisin pelastaja ja vapahtaja.

Eri "Messiaiden" sekä niiden uskonoppien ja tekojen luetteleminen täyttäisi niteitä. Se on turha. Kun väitteet ovat ristiriidassa, eivät ilmeisesti kaikki saata olla oikeassa. Toiset ovat opettaneet vähemmän erehdyksiä kuin toiset. Siinäpä miltei koko eroavaisuus. Ja muutamien omistamia hienoja kykyjä ovat vahingoittaneet ja lamauttaneet johdatukset, joita he eivät ymmärtäneet.

Eräästä seikasta järkevämieliset ihmiset, teosofeja lukuun ottamatta, voivat olla varmat, nimittäin siitä, että ihmiskunnalle tehty palvelus on täysin riittävä palkka itsessään ja että tyhjät tynnyrit äänekkäimmin kumisevat... Parhaimmat käytännölliset uudistajat – sellaiset kuin orjuuden lakkauttajat, naisten oikeudettoman aseman parantajat, laillisen mielivallan ja köyhäin sorron poistajat – eivät uneksineetkaan esiintyä Messiaina. Kunnia, niin arvoton kuin se onkin, seurasi heitä etsimättä, sillä puu tunnetaan hedelmistään ja tähän päivään saakka "heidän tekonsa heitä seuraavat".

Teosofian tultua Messias-houreella todella on ollut aikansa, ja se näkee nyt tuomionsa. Sillä jos mitään on se selvästi opettanut ja opettaa, että "ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi". Teosofi kasvaa todellisessa henkisessä voimassa ja valaistuksessa ainoastaan auttaakseen tosi ystävänä kanssaihmisiään, samalla kun hän itse tulee mitä nöyrimmäksi, hiljaisimmaksi, puheessaan varovaisimmaksi ihmiseksi.

Ihmisiä, jotka eräässä merkityksessä ovat olleet vapahtajia rodulleen, on elänyt ja tulee elämään. Harvoin ketään on tunnettu. Sellainen tunteminen on harvoin ollut tarpeen tai mahdollinenkaan. Senpä tähden houkkiot yksin hyökkäävät sinne, minne enkelit pelkäävät astua.

Lucifer – heinäkuu 1890

Engl. suom. P. E.

Ruusu-Risti – huhtikuu 1926

Alkuperäinen artikkeli: http://theosophy.org/tlodocs/hpb/ModernApostlesAndPseudoMessiahs.htm


Etusivu

H. P. Blavatsky

Teosofia