H. P. Blavatsky
CHELAT
Huolimatta monista artikkeleista, jotka ovat tässä aikakauslehdessä käsitelleet otsikossa mainittua aihetta, paljon väärinkäsityksiä ja monia virheellisiä näkemyksiä näyttää silti olevan. Mitä chelat ovat, ja mitkä ovat heidän kykynsä? Onko heissä vikoja, ja missä erityisesti he eroavat muista ihmisistä, jotka eivät ole cheloja? Onko jokainen chelan lausuma sana otettava ehdottomana totuutena?
Tällaisia kysymyksiä nousee esiin, koska monilla ihmisillä on joskus ollut kummallinen näkemys cheloista, ja kun on ilmennyt, että noita näkemyksiä pitäisi muuttaa, reaktio on ollut useissa tapauksissa melko voimakas.
Sana chela tarkoittaa yksinkertaisesti oppilasta. Tosin se on kiteytynyt teosofisessa kirjallisuudessa, ja sillä on eri ihmisille yhtä monta erilaista määritelmää kuin itse Jumala-sanalla. Jotkut ovat menneet niin pitkälle, että ovat sanoneet, että kun ihminen on chela, hänet pannaan heti sellaiselle tasolle, että jokainen sana, jonka hän ehkä valitettavasti lausuu, otetaan ex cathedra, viran puolesta annettuna. Hänelle ei sallita vaatimatonta oikeutta puhua kuin tavallinen ihminen. Jos käy selville, että jokin sellainen lausunto on esitetty hänen omaan lukuunsa ja hänen vastuullaan, häntä syytetään kuulijoidensa harhaanjohtamisesta.
Nyt tämä väärä käsitys pitää kerta kaikkiaan oikaista. On olemassa erilaisia cheloja, aivan kuten on olemassa erilaisia MAHATMOJA. On olemassa MAHATMOJA, jotka itse asiassa ovat vielä korkeammalla olevien cheloja. Mutta ei kukaan hetkeäkään sekoittaisi chelaa, joka on juuri aloittanut vaikean matkansa, tuohon suurempaan chelaan joka on MAHATMA.
Itse asiassa chela on ihmisparka, joka on astunut "näkymättömälle polulle", ja Krishna sanoo, että "se on vaikein polku".
Sen sijaan että chela olisi gurunsa alituinen äänitorvi, hän huomaa olevansa yksinäisempi maailmassa kuin ne, jotka eivät ole cheloja. Lisäksi hänen polkuaan ympäröivät vaarat, jotka kauhistuttaisivat useaa pyrkijää, jos niitä kuvailtaisiin niiden todellisessa valossa. Niinpä sen sijaan että chela hyväksyisi gurunsa ja läpäisisi sisäänpääsytutkintonsa ajatellen suorittavansa okkultismin kandidaattitutkinnon mestarinsa jatkuvalla ja ystävällisellä opastuksella, hän itse asiassa pakottaa tiensä vartioidulle alueelle ja hänen on tuosta hetkestä alkaen taisteltava ja voitettava – tai kuoltava. Kelpuuttamisen sijasta hänen on oltava hyväksymisen arvoinen. Eikä hän saa tarjota itseään. Yksi mahatmoista on vuoden sisällä kirjoittanut: "Älä koskaan tyrkytä itseäsi cheluuteen. Odota kunnes se tulee yllättäen luoksesi."
Kun ihminen hyväksytään chelaksi, ei ole totta, että hän on pelkästään gurunsa välikappale. Hän puhuu kuin tavalliset ihmiset silloin kuten aiemminkin. Ja vasta kun mestari lähettää chelan magnetismin avulla tosiasiallisen kirjoitetun kirjeen, todistajat voivat sanoa, että tiedonanto tuli hänen kauttaan.
Cheloille voi sattua, kuten kelle tahansa tekijälle silloin tällöin, että he kehittävät joko todellisia tai erinomaisia lausuntoja, mutta siitä ei pidä päätellä, että tuon lausunnon aikana guru puhui chelansa kautta. Jos tämän mielessä on ollut hyvän ajatuksen siemen, silloin gurun vaikutus, niin kuin lempeä sade siemenen päälle, on voinut saada sen puhkeamaan äkkiä eloon ja poikkeavasti kukkaan, mutta se ei ole mestarin ääni. Ne tapaukset ovat itse asiassa harvinaisia, jolloin mestarit puhuvat chelan välityksellä.
Chelojen kyvyt vaihtelevat heidän kehityksensä mukaan, ja jokaisen tulisi tietää, että jos chelalla on joitakin "kykyjä", hänellä ei ole lupa käyttää niitä paitsi harvoissa ja poikkeuksellisissa tapauksissa, eikä hän saa koskaan ylpeillä niiden omaamisesta. On selvää, että niillä, jotka ovat vain vasta-alkajia, ei ole enemmän tai suurempia kykyjä kuin tavallisella ihmisellä. Chelalle kuuluvana päämääränä ei tosiaankaan ole psyykkisten kykyjen hankinta. Hänen päätehtävänsä on luopua persoonallisuuden voimakkaasta tunnosta, persoonallisuuden ollessa paksu verho, joka kätkee näkyvistä kuolemattoman puolemme – todellisen ihmisen. Niin kauan kuin hän sallii tämän tunteen pysyä, niin kauan hän on jämähtänyt kiinni okkultismin ovelle, kykenemättä etenemään pidemmälle.
Tunteellisuus ei siis ole chelan ominaisuus. Hänen työnsä on kovaa, hänen tiensä kivikkoinen ja määränpää kaukana. Tunteellisuudella hän ei edisty lainkaan. Odottaako hän, että mestarin käskee häntä osoittamaan rohkeuttaan ja syöksymään alas jyrkänteeltä tai uhmaamaan Himalajan äkkijyrkkiä rinteitä? Se on väärä toive. Sitä häneltä ei vaadita. Ja koska hänen ei ole määrä ripustautua tunteiluun, niin yleisö halutessaan tarkkailla häntä ei saa heittää väärää tunteellisuuden verhoa hänen toimiensa ja sanojensa ylle.
Käyttäkäämme sen vuoksi tästä lähtien hiukan enemmän arvostelukykyä katsellessamme cheloja.
Lähde: Theosophist, lokakuu 1884.
Suomentanut Pirkko Carpelan
Alkukielinen versio: Chelas