Tunnustus

Ei koskaan Ikiaine katoo, Avaruus loppumaton on,
Muuta kuin Hyvää – Parempaa ei ole, Armon puu yhä viheriöi.
Ihminen on Ilmestys, lkiaineesta lähtenyt
Elonsa Luojan on henkäys, jumal-aatoksen sytyttämä.
Menneisyys hällä on tietona, mi nyt luo ajatuksen,
Se mikä oli, aina pysyy, Henki on kuolemattomuus.
Sinussa Minä olen, Mahti ja Voimakkuus,
Paikan ja Ajan sekasorrossakin vaikuttaa aina ”Minä Olen”.
Ja kerran, milloin ajan hämäryyden jälkeen koittaa Suuri Päivä,
Syntyypi kaikkein sydämessä Rauhanlapsi ikinuori.

Ainjahita– persialaisten pyhistä kirjoista

[Tietäjä – touko-kesäkuu 1914]