F. J. H.

Mitä teosofia on?

Keskustellessamme ihmisten kanssa teosofiasta teemme sen hämmästyttävän havainnon, että suurimmalla osalla heistä, myös ns. sivistyneillä, on aivan väärä käsitys siitä.

Jotkut luulevat, että se on jonkinlainen buddhalainen lahko. Toiset pitävät sitä uskonnon vastustajana – puhumattakaan niistä, jotka tuomitsevat sen itse paholaisesta lähteneeksi. Tämä kaikki huolimatta siitä, että meidänkin maassamme on puhuttu [1940-luvulla] teosofiasta noin neljäkymmentä vuotta ja että myös suomen kielellä siitä on jo melkoisen runsas kirjallisuus.

Mistä tämä johtuu ja mistä lähteistä tätä väärinkäsitystä yhä ylläpidetään – se jääköön tässä tutkimatta, tyydymme vain toteamaan sen.

Teosofia ei ole buddhalainen lahko, eikä liioin uskonnon vastustaja, vaan olematta itse mikään uskonto se on kaikkien uskontojen sisar. Se kehottaa kaikkia ihmisiä tutustumaan alkuperäisiin opetuksiin sellaisina kuin ne ovat lähteneet uskonnon perustajan ja keskushenkilön suusta. Teosofia, jumalallinen viisaus, sellainen viisaus kuin jumalille on, on lähtöisin Ikuisesta Viisaudesta, jumalallisesta viisaudesta, josta kaikki uskonnot ovat eri haaroja suurten Jumalan Poikien julistamina eri aikoina ja eri kansoille. Se on lähtöisin Suuresta Valkoisesta Veljeskunnasta, siitä, jota kristityt kutsuvat Pyhien Yhteydeksi. Aina kun jokin uskonto on poikennut kovin kauas perustajansa opista, silloin tästä Veljeskunnasta lähetetään maailmaan lähettiläs joko puhdistamaan entistä uskontoa tai perustamaan tuolle aikakaudelle ja sen kansoille soveliaan uuden uskonnon.

Sellaisia Valkoisen Veljeskunnan lähettiläitä ovat eri aikoina olleet Krishna ja Buddha Intiassa, Konfutse ja Laotse Kiinassa, Zoroaster Persiassa, Orfeus Kreikassa ja Hermes Trismegistos Egyptissä sekä viimeksi Jesus Kristus Palestiinassa – mainitaksemme muutamia tunnetuimpia.

Meidän päivinämme tätä tietoa edustaa Teosofinen Seura, jonka perusti kahden Vanhemman Veljen lähettämä edustaja, H. P. Blavatsky yhdessä eversti H. S. Olcottin kanssa New Yorkissa vuonna 1875 ja joka sittemmin on levinnyt melkein joka maahan.

Teosofialla on meidän aikanamme sanoma ihmiskunnalle. Se sanoma on ilmaistu teosofisessa kirjallisuudessa, johon kehotamme tutustumaan.

Teosofisella Seuralla ei ole minkäänlaisia uskonkappaleita, eikä niitä voisikaan olla seuralla, johon kuuluu jäseniä kaikista suurista uskonnoista. Se on vapaan ajattelun temppeli, jossa jokainen etsii ja julistaa saavuttamaansa totuutta, niin kuin hän on sen ymmärtänyt.

Teosofinen Seura on totuudenetsijäin vapaa yhtymä, joka edistää veljeyttä ja pyrkii palvelemaan ihmiskuntaa. Sen tehtävät ovat:

I Muodostaa ihmiskunnan yleisen veljeyden ydin huolimatta rodun, uskontunnustuksen, sukupuolen, yhteiskuntaluokan taikka ihonvärin eroavaisuudesta.

II Antaa virikettä vertailevan uskontotieteen, filosofian ja luonnontieteiden tutkimiseen.

IlI Tutkia selvittämättömiä luonnonlakeja ja ihmisen uinuvia voimia.

Teosofi – n:o 4, 1944